perjantai 10. elokuuta 2012

Apajalahden vuori


Tänään lähdin vanhimman poikani kanssa "seikkailemaan" . Kohteena Apajalahden vuori jonka sanotaan kätkevän sisälleen salaisuuden.
Vuori on aivan Ruotsalaisen rannalla ja vaikuttava näky valtaisine luohikkoineen, josta kaiken aikaa saattaa irrota kiviä. Matkaakaan ei keskustasta ole kuin muutama kilometri.





Vuori kätkee sisälleen luolaston," kolmeen osaan haarautuvan luolaston pituus on 100–200 m. Kunkin haaran perillä on isompi tila, korkeudeltaan noin 20 m ja leveydeltään 10 m." kertoo Wikipedia

Kun tulimme luolan suuaukon luokse, oli tunnelma hiukan epävarma. melkoinen musta aukko tuijotti vuoren kyljestä




"Kun viime sotien aikana polttoaineen tuonti ulkomailta oli pysähdyksissä, yritettiin keksiä korvaava tuote. Valtion taholta harkittiin väkiviinan valmistusta puusokerista Puukemia- nimisessä hankkeessa. Heinolan Hevossaari olisi ollut tuotannolle mainio paikka. Itse tehdasta ei kuitenkaan tuolloin päästy rakentamaan, koska voimalaitosta varten Tsekkoslovakiasta tilatut koneet tuhoutuivat ilmapommituksessa jo ennen lähtöään Suomea kohti. Hevossaareen oli silti jo ehditty rakentaa asuntoja tehdastyöläisille, tie, rautatie ratapihoineen, satama ja mantereen puolelle - LUOLASTO, joihin 6000 000 litran väkiviinasäiliöt oli tarkoitus sijoittaa.

Sodan jälkeen todettiin, ettei tehdasta lainkaan rakenneta, koska toiminta olisi ollut kannattamatonta bensiinin jälleen virratessa maahan. Asian tiimoilta oli monenlaista kärhämää ja katkeruutta eri oikeusasteissa. Työpaikkaa odottava väki koki tulleensa petetyksi. Puukemia nimettiinkin "aavetehtaaksi". Se muuten kummittelee kyllä, ainakin tien nimessä!"

(Lähde: Timo Herranen: Heinolan kaupungin historia 3)



Luoliin ei enää pääse sisään, sillä on turvattu "runsaan" lepakkokannan rauha. Olettaisin, että sortumavaarakin voisi olla hyvä syy. Tuolloin rakennetut asunnot on jyrätty mataliksi, rautatie on käyttämätön, kerrotaan että siinä on kaksi kertaa kulkenut juna.

Tuli pitkä postaus, mutta koettakaa kestää, ei tule tavaksi ;) Siitä huolimatta tuolla retkellä pääsin taas kiipeilemään korkealle ja näkemään kauas, siitä lisää myöhemmin. Kiitos niille jotka jaksoivat koko jutun.

22 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen ei yhtään liian pitkä. Kyllä näitä voi julkaista jatkossakin.(vinkki tekijällä)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Harry, tuo on sitä mielenkiintoista Heinolan historiaa mistä ei juuri puhuta ja tietoa saa kaivaa. Jo tuon louhikon syntyminen on oma mielenkiinnon kohteensa.

      Poista
  2. Mielenkiintoinen juttu. Nythän on sitten lepakoilla mukavat oltavat luolassa. Kovin näyttää vaikeakulkuiselta reitti vuoren huipulle.
    Nähtävyyksiä odotellen:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En usko, että olisin sisään mennyt vaikka sinne olisikin päässyt, sen verran kammottavalta tuntui ulkonakin. Tuonne huipulle ei tältä reunalta ollut mitään mahdollisuutta kiivetä, tai siis ei järkeä kiivetä. Joten jatkossa olenkin toisellä mäellä ;))

      Poista
  3. Mielenkiintoinen juttuhan tuo. Ihme kun sitä rautatienpätkää ei purettu ja laitettu jonnekkin muualle, olis voinut kuvitella kun materiaalista oli siihen aikaan pitkään pula. Se luolasto on tosi iso!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa ihmeteltiin, mutta kait ne on kuvitelleet, että rataa vielä joskus käytetään. Tuskin, eihän enää ole sellaisia juniakaan...kait.
      Huikealta tuo luolasto tuntuu, hyvä ettei sinne sisään pääse, oli lepakoita tai ei.

      Poista
  4. Kiitos tästäkin Heinolan historiasta....täytyy lukea viel uudelleen. Mahtavaa kivikkoa, luolastoa,rata ja kaikki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on sitä Heinolan hiljaista historiaa, josta ei suuremmin kerrota. Koko alue on mielenkiintoinen, kun hain enemmän sieltä tietoa. Tarttee mennä vielä uudestaan.

      Poista
  5. Hyvä juttu, kiva lukea ja katsella!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos anttuura, onneksi ei tuntunut tylsälle ;)

      Poista
  6. Kiviseltä näyttää.. kiitokset mielenkiintoisesta postauksesta:-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivistä ja valtaisia lohkareita oli todella paljon. Se miten kaikki tuo on muodostunut on kiehtovaa ajatusleikkiä jääkauden valtaisista mullistuksista. Kiitos Askartelua/elämänmakuja.

      Poista
  7. Mielenkiintoinen ja jotenkin arvoituksellinenkin. Kiitos!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvoituksellinen todellakin, tuolla koko alueella oli sellainen arvoituksellinen tunnelma, lähinnä noiden louhikkojen ja korkeiden jyrkkien kallioiden vuoksi. Tunne joka jää mieleen ja joka saa menemään sinne yhä uudestaan. Kiitos Matonkude.

      Poista
  8. Kiinnostavaa luettavaa ja katsottavaa. Ei aina vaan lainkaan tiedetä, mitä kalliohimme on piilotettu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi yrittää kuvitella sen ajan kun nuo louhikot ovat syntyneet, valtaisat luonnonvoimat olleet asialla. Kiitos aimarii.

      Poista
  9. Kiinnostava tarina ja hienot kuvat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos margsan, valitettavasti kuvat eivät pysty, ainakaan minun taidoillani, toistamaan sitä kolmiuloitteisuutta, korkeuseroja ja ennenkaikkea sitä tummaa korkeiden kallioiden luomaa tunnelmaa. No tunnelmaa ehkä, mutta senkin vain yhteen suuntaan.:)

      Poista
  10. Todella mielenkiintoinen paikka, luoliinkin olisi varmaan mukava tutustua?
    Aikamoista louhikkoa, tuolla täytyy kyllä olla varovainn ettei taita jalkojaan tai saa lohkareita päälle.
    Kyllä sinulla virtaa riittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tuonne louhikkoon kyllä kukaan järkevä mene, mutta upeaa katsottavaa se on. Luoliin tekisi mieli päästä, eri asia uskaltaisiko ja on siellä varmaan todellakin se sortumisriskikin olemassa. Joku lohkare tippuu päähän.
      Todellakin mielenkiintoinen paikka, joka jäi nyt ihan pintaraapaisuksi. Uudestaan on pakko päästä ja menenkin. :)

      Poista
  11. Minä nautin yhtä lailla sekä lyhyistä että pitkistä kuvauksistasi. Isänpuoleisen sukuni juuret vievät Heinolan maalaiskuntaan. Siksi tunnen oloni kotoiseksi maisemissasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Piri, nyt taas kun paremmin jaksan niin varmaan teenkin erilaisia retkiä eripuolelle tätä kaunista ja monimuotoista Heinolaa.

      Poista

Pidän kommenteista ne ovat blogin suola, mutta valitan anonyymina ei enää voi kommentoida. Syy on roskapostin.