lauantai 30. kesäkuuta 2012

Salaperäinen polku

Metsässä on monia pieniä yksityiskohtia jotka saavat mielikuvituksen liikkeelle. Tänään tosin mielikuvitusta haittasivat ne tuhatsatayksi hyttystä jotka nälkäisinä hyökkäsivät kimppuumme.
Siltikin tämä salaperäisen näköinen polku kutsui. Olen kyllä kulkenut tuosta monta kertaa, mutta tänään se oli salaperäinen

 Polku kulki rinnettä ylös ja mitä ylemmäs mentiin sitä kosteampaa oli.

Laskeduttiin rinteen toista reunaa alas kohti kaunista solinaa...
 Viime aikojen sateet ovat täyttäneet pienen Sataojan ja se virtasikin  "vuolaasti" kadoten saniaisten peittämään lehtoon. Lehto on aivan ihana, mutta kulkija tarvitsee vankan hyttyssuojan siellä pärjätäkseen=DD
Nyt alkoi hyttyskärsivällisyys olla jo vähissä, kun se OFF ikin oli  kamerarepussa ja reppu autossa.
Joten pois ja äkkiä. =DD Ei siinä juuri satua ehtinyt miettiä saati kirjoittaa.

perjantai 29. kesäkuuta 2012

Elämää rannan tuntumassa

Siinä touhuttiin kuka mitäkin, kun yhtäkkiä ruohikko vilisi pieniä untuvapalloja.


Sai tarkkaan katsella jalkoihinsa, kun pienet sorsanpojat syöksähtelivät hyönteisten perässä.

Mietittiin siinä, liekö emo itse ollut pienenä untuvapallona nurmella hyörimässä. Joka kesä on  poikue rannalla ihmisten joukossa hyörinyt. Ainakin tuolta 80-luvun lopulta saakka. Muutaman leivän murunkin tulivat ihan kädestä ottamaan ja sitten taas kiireesti hyönteisjahtiin.
Lopunta emo kutsui pojat veteen ja juomaan. Väsy selkeästi painoi jo pikkuisen silmiä. Ja sinnehän ne... samaan paikkaan kuin  joka vuosi käpertyivät päivä nokosilleen.


Täällä kun heitä ei hätyytellä ne ovat luottavaisia, mutta jos pihamaalla on vieraampaa väkeä, ei maihin nousta lainkaan.

torstai 28. kesäkuuta 2012

Korento ja perhonen

Eipä juuri hyönteiset lentele, mutta oitis kun aurinko pilkahtaa niin jokunen ilmestyy.
Suomalaisen kirjakaupan alesta sain Sami Karjalaisen kirjat  Suomen heinäsirkat ja hepokatit ( 19.95€ ) sekä Suomen sudenkorennot (14.95€ )
Tänään sitten löytyi kirjapörssistä Suomen ja Euroopan päiväperhoset. Joten katseltavaa piisaa ja tykkään oikeasti tunnistaa kuvaamiani ötököitä.

Harjoituskappaleena tämä,

 jonka kuvittelen olevan Niittyhopeatäplä. Tunnistaminen on kyllä melkoista salatiedettä niin samankaltaisia lajeja on monia. :(
 ..ja tämä, joka teettikin melkoisesti töitä (kohta on harmaa pää)

kuvittelisin kumminkin, että kyseessä olisi Keihästytönkorento. Ihan joka merkkiä en kuvasta löytänyt. :(

 Korjatkaa toki jos olen väärässä.

Antaa tämä uutta väriä kuvaamiseenkin.

Lumpeenkukka

Raahasin kesäflunssan raateleman ruhoni tänään ulos ja fillarin selkään. Ilman päämäärää osuin sille tutulle suolätäkölle, missä niin monesti korentoja olen kuvannut. Aurinko leikki hippaa pilvien takana eikä ollut korentojakaan liiemmin liikkeellä.
Sen sijaan lumpeenkukkia muutama avoinna ja aloin leikkiä auringon kanssa sen minkä lähes tulviva lammikko antoi myöten.
Lumpeenkukkia oli lammikon keskellä hennon heinikon suojassa ja yritin saada kuvaan sitä satumaisuutta minkä muutamat auringonsäteet loivat osuessaan sopivasti kohdalleen.

Yläkuvaan sain tuon männynkäkkäränkin luomaan lisää suon tunnelmaa...


... Taiteilin itseäni hieman sivumpaan, vielä olisi pitänyt päästä, mutta kuiva maa loppui, joten sitä männyn käkkärää ei saanut enää mukaan, aurinko meni pilven taa..

Piirileikin lopuksi, aivan rannalla olevan kuningattaren kuva. Turhan alas tuli, mutta...

Olo ainakin parani =DD

keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

Rentoakankaali

Mökkipihan kukkaloisto on villinä rehottavaa, sieltä joukosta pilkistelee jokunen aikoinaan jopaa ihan suunnitellusti istutettu lajikin. Sellainen on esim tämä rentoakankaali, toiselta nimeltään rönsyakankaali.



Se leviää nopeasti rönsyjensä avulla laajoille alueille, eikä näytä pahastuvan noista "naapureistaankaan"

Valmiina

Aamuauringon ensisäteet puiden oksien välistä paljastivat ahkeran yötyöläisen taidonnäytteen. Kiersin ja kaarsin kasteisessa, märässä heinikossa löytääkseni juuri sen kulman missä verkko pääsisi oikeuksiinsa, tämän parempaa en löytänyt. ;)


Itse tekijä oli kait aamutorkuilla kun ei näkynyt paikalla, tai oli niin huomaamaton etten huomannut.

tiistai 26. kesäkuuta 2012

Aamuvarhain

klo 4.30


Mikä ihana tunne ja tunnelma käyskennellä utuisessa hieman kirpeähkössä ilmassa pihamaalla. Katsella ja kuunnella kiireettä aikaisia lintuja ja niiden touhuja. Väritkin ympärillä näyttävät ihan uusille. Hienoinen usva nousee lahdenpuokamaan ja kuljen laiturille, vielä ei auringon säteet suoraan osu tähän, mutta on  aivan valoisaa.
Juhannuksen ajan parasta antia oli osaltaan juuri tämä. Kun menet ovesta ulos, olet keskellä luonnon omaa näytelmää, olet osa sitä.
Ei mitään tavaroiden pakkaamisia, lähtemisiä, siirtymisiä....

Sileät loivat auringonottokalliot...

.. sellaisia etsittiin... ei tämä oikein...


..no ei kyllä tuollakaan arvaisi loikoilla...

Kaunis kallio, mutta aika jyrkkä, ei hyvä...

..no tuolla nyt ei ainakaan loikoile muut kuin käärmeet...

..hieman vaikuttaa epätasaiselle, mutta miten ihmeessä nuo puut pystyvät kasvamaan tuolla.
Ei ole Ruotsalaisen rannoilla laakeita kallioita, ainakaan tällä suunnalla, joten mennään takaisin mökille. Vedenpinta on ainakin tasainen :))

maanantai 25. kesäkuuta 2012

sunnuntai 24. kesäkuuta 2012

Tukkakoskelo poseerasi


Kerrankin tarjolla, ilman kiirettä...
Klikkaa toki isommiksi, kuvat tulevat selkeämmiksi.





Upea lintu. Kyllä minua on hemmoteltu lintujen suhteen tänä juhannuksena.

Sunnuntaiklassikko Emma



The Sounds oli suomalainen rautalanka- / pop-yhtye, jonka tunnetuin levytys oli tammikuussa 1963 levytetty Emma.
Video on muokattu FST5:n dokumentista 'Twist and Shout'. Kaitafilmimateriaalin on kuvannut Esa Helasvuo.
Kappale: Emma Säveltäjä: Traditional Sovittaja: Liebkind Johnny Eljon - Ruuskanen Osmo Äänitetty: 23.01.1963

Sateisen sunnuntain ratoksi. Lisää klassikoita täällä

lauantai 23. kesäkuuta 2012

Juhannusaaton tuokioita vielä






Upea hieno juhannus johon mahtui monenlaista mukavaa. Aikaiset hieman viileät aamut ja lintujen konsertit. Luontokappaleiden uskomaton luottamus ihmiseen. Saunominen oikeassa saunassa ja jäipä se talviturkkikin sinne. Aaton moottorivene ajelu jolta nuo kuvatkin ovat, ja tottakai pieni kokko.
Kiitos lapsille ja lastenlapsille.

perjantai 22. kesäkuuta 2012

Juhannusta

Näissä tunnelmissa tänä juhannuksena.






Oikein leppoisaa juhannusta kaikille. Ja muistakaa tänä juhannuksena hyttyset ovat suopursukeijuja, sielläkin missä suopursuja ei ole =DD

torstai 21. kesäkuuta 2012

Linnunpoikien pelastusoperaatio mökillä

Mustarastaan poikanen, ei kun kaksi, eipäs kuin kolme, no voi hitsi niitähän on neljä. Jotenkin pokaset olivat eksyneet grillitupaamme ja poisha ne oli sieltä saatava.
Kenelläkään ei tuntunut olevan kiire mihinkään vaikka emo huhuili lähellä. Poukkoilua sinne tänne. Avasimme ovet ja ikkunat mutta ei tulosta, joten konkreettisemmat toimet käyttöön.


Loppu hyvin kaikki hyvin, paitsi tämä kaveri. Ei päästänyt irti sormesta, joten yhteistuumin ujutettiin käsi pois hanskasta ja lintu jatkoi hanskalla istumista.


Jossain vaiheessa hän siirtyi sen verran sivuun, että hansa putosi alas ja poikanen paineli perässä. Tässä vaiheessa alkaa väsy painamaan jo tosissaan pienen silmiä kiinni.

Valitan kuvien laatua, olen vanhalla läppärillä jonka asetukset on jossakin ja kuvien pääsin sen verran muokkaamaan, että pienensin.

Nyt odottamaan auringon "laskua"

keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

Hetkiä ja tunnelmia keskeltä kesää.

Kesä ja kukkaniitty, harvemmin enää tapaa. Onneksi löysin ja nyt odotan lämmintä ja perhosia


Suon laita ja tupasvilla, kuumuutta hehkuvaa aurinkoa, mutta mitä mielenkiintoisin paikka näin keskellä kesää. Ihania varjoja, tummuutta ,salaperäisyyttä.

Pieniä ja suurempiakin luonnossa eläjiä. Värejä ja elämää.

Sudenkorennoista kiinnostuneille vinkiksi Suomalaisessa kirjakaupassa on ale myynnissä nyt myös Sami Karjalaisen loistava teos  Suomen Sudenkorennot hintaan 14.95€, saa myös nettikaupasta.
Viimeinkin tuo kirja on nyt myös minun pöydälläni.

tiistai 19. kesäkuuta 2012

Lammen viehätys

Pienet lammet ovat viehättäviä, sellaisia salaperäisiä, sadunomaisia. Niiden usein hetteiset rannat ovat petollisia ja siten luovat omaa jännitystään rannalla liikkujalle. suomainen maasto luo mielikuvia usvaisista keijukaisista, käärmeistä, ja muutamista muistakin olioista.


Siellä tuoksuu muta, sammal, suopursu. Rankkasateitten kasteleman maaston lämmin kosteus huokuu jotain mystistä tuoksuaan. Tuhannet hyttyset esittävät omaa tanssiaan silmissä, korvissa, nenässä, suussa. Vasta kun muutaman olet vahingossa hengittänyt sisääsi, kaivat karkoitteen esiin ja saat rauhassa jatkaa matkaasi.

Muutama lakkakin vielä kukkii, ei ne koskaan marjaa tee, mutta kaunistavat kukillaan soista rantaa ja suovat kärpäsellekkin pienen herkutteluhetken.


Kaunista sammaleista rantaa riittää, kengät kastuu (olisi pitänyt olla saappaat), eihän minun tänne edes pitänyt tulla. Mikä lie vetänyt mukanaan.
Nilkoissa alkaa kihelmöimään ilkeästi, pakko jatkaa matkaa. Olisi ollut niin kaunista kuvattavaa...


No, kyllähän täällä on kuivaakin maata, tässä pitää kyllä muistaa katsoa mihin astuu. Se kuivamaa loppuu yht'äkkiä ja jos pulahtaa niin vaikea on ylös päästä. Ranta on syvä mutapohjainen ja jyrkkä. Kurkotan ihan hiukan niin saan tuon korennon kuvaan. On niin kauniisti tuossa risulla, oikein kesäisen näköisesti.


Toisenkin sai kuvattua, tuo asento on niin kaunis, kevyt ja herkkä.
Herkkää tekee myös jaloissa, joten nyt on pakko taas kävellä.
Edellisessä postauksessa oli kuva vastarannalta, jossa oli nuoria "uimassa". Siinä sitten kyselin olisiko vesi lämmintä, oli kuulema, joten istahdin penkille poistin märät kengät jaloistani ja katselin punaisenaan loistavia turvonneita nilkkojani ja muutamaa kymmentä keltiäistä, kusiaista niinkuin olen tottunut sanomaan. Ei muuta kuin housunpuntit ylös ja siihen "lämpimään" veteen seisomaan hetkeksi. Oli se aika tehokasta hoitoa, polttelu loppui nopeaan, vai olikohan se vesi vaan liian "lämmintä". Nuorilla on kumma käsitys lämpimästä :)
Huuhtelin vielä kengätkin ja sitten reipasta vauhtia kotiin. Mitä nyt piti lupiineja poimia vielä maljakkoon.
Onneksi tänään on satanut, kengät ei ole vielä ihan kuivuneet. Sisähommat on olleet ihan mukavia tehdä :))

maanantai 18. kesäkuuta 2012

Lampi

Tumma tuokio lammella,



Alimmassa kuvassa näkyy liikennemerkit, joten missään korvessa ei olla. Vanha vitostiehän siellä on.
Vesi oli kuulemma lämmintä, en tiedä sitten miksi piti värjötellä paikallaan polviaan myöten vedessä. ;)
Se mitä löysin lammen rannoilta selviää myöhemmin.