perjantai 31. elokuuta 2012

Viimeinkin Amiraali

Elokuu sai arvoisensa lopun. Aivan upea perhospäivä, laskin samalla kukkapenkillä 30 neitoa, 8 lanttu tai kaaliperhosta, 6 sitruunaperhosta, 4 nokkosperhosta ja 1 amiraalin.

Amiraali kavalkaadi elokuun lopuksi













Mikäli ei jo käynyt ilmi olin todella innoissani. =DD

torstai 30. elokuuta 2012

Juuri kun aurinko pilkistää



Pidän tästä valosta, juuri siitä hetkestä kun aamupäivän aurinko varoen tulee esiin pilven takaa. Siinä on kauniit tummat sävyt, syksyn sointi.
Nyt perhonen oli kukalla jo valmiina, mutta yleensä menee vain hetki kun ne jostakin vain ilmestyvät auringon kutsumina.

Korennollista menoa


Tänään oli korentoja ilmassa, maassa ja puussa. Kaikilla oli kiire, aurinkoisia hetkiä ei ole paljon ja elämäntehtävä on suoritettava.

Syykorennot hiekkarannalla...

...ja oksalla.

Alakuvan parin tunnistaminen oli jo vaikeaa niin korkealla koivussa ne keikkuivat. Ilmeisesti kuitenkin ruskoukonkorennoista on kyse, koska niitä lenteli runsaasti kuten myös kirjoukonkorentoja.

Vieläkään en amiraalia nähnyt.:(

keskiviikko 29. elokuuta 2012

Kuikat

Ensin tänään piti paistaa auringon... se peruutettiin ja tilalle piti tulla 97% varmuudella vesisade. No, en sitten arvannut lähteä pidemmälle lenkille, vaan norkoilin Kymen rannoilla. Vielä ei ole sitä sadettakaan kuulunut joten....jospa oppisin vaan luottamaan siihen mitä ikkunasta näen. :(

Päivän pelastivat nämä kuikat. Kuikka on minulle sellainen lintu, että aina pitää kuvata kun tapaa. Ehkä odotan sitä nappikuvaa. ;)
Tässä kuvassa kyllä minua  hämmentää, tuo kuikkien väri. Eihän ne tuon värisiä ole, vai onko niiden höyhenpeite sellainen, että se hohtaa erilailla eri valossa.
Otin useita kuvia ja kaikissa on sama väritys. Silmä nyt sentään on punainen niinkuin kuuluukin =DD

tiistai 28. elokuuta 2012

Kääpä, mikä lie...



Koivussa oli helmeileviä kääpiä useampia. Hitsin hankalia kuvattavia....




kyllä tuli taas muistutus siitä, että "valoa ei ole tarpeeksi tarkisteleppa ne kamerasi asetukset" =DD

Jänniä ja tavallaan kauniitakin, kummallisia. En ole aiemmin näihinkään osannut kiinnittää mitään huomiota, vaikka varmasti on ollut matkan varrella.

maanantai 27. elokuuta 2012

Hehkuvan punainen unikko



Ja sanoja ei ole ollenkaan....

Sepänniemen rantabulevardi


Viime viikolla kiersin jälleen Sepänniemen luontopolun. Kovin alakuloinen tunnelma oli kosteassa hiljaisessa metsässä.

Hetkittäin pilkisti aurinko joistakin puiden raoista.  Tuulet ovat muokanneet luonnonpuistoa omalla tyylillään. Alue on melkoista ryteikköä, koska pidetään luonnontilassa, jotta ne kaikkein pienimmätkin oliot saisivat elintilaa. Kaatuneet puut saava maatua rauhassa, polkujen kohdalta napsaistaan pala pois ;).
Nyt vasta tajusin, mikä makromaailma tuolla olisikaan....



Aurinkoisemmalla puolella näkyi sentään elämääkin.


Peipposia oli pieni parvi leppäpusikossa, ja...


...sinitiaisia. Räksiä suuret usean kymmenen linnun parvet.  Lepät tuntuvat olevan lintujen suosiossa nyt. Pitäisikin ottaa tarkempaa tutkiskeluun ;))

Sepänniemi on sellainen "pikapyrähdys" lenkki. Matkaa tulee vajaa kolme kilometriä, mutta siellä on melko paljon nähtävää, kun oikein hyvä päivä osuu kohdalle ;))

sunnuntai 26. elokuuta 2012

Perhosen lento


Olikos sellainen sanonta, kesä on lyhyt kuin perhosen lento?


Kuva on vahinko, kuvasin tuota perhosta tuossa kukalla, mutta ei siinä ollutkaan mitään. Lanttuperhonen olikin jo ilmassa.

lauantai 25. elokuuta 2012

Padon toisella puolen


Kauniilta ja idylliseltä näyttävä patoallas on vaarallinen paikka. Sillä vesi syöksyy valtavalla voimalla tien ali ja pienestä luukusta toiselle puolen, aiheuttaen melkoisen imun tuonne altaalle. Onnettomuuksiltakaan ei ole vältytty, siitä oli todisteena nytkin kynttilät padon laidalla.



Padon jalkeen joki jatkaa kulkuaan läpi kylän ja tässä näkyy jo tuo veden värikin oikeampana. Kyseessähän on Keravanjoki.

Neidonkorentoja oli runsaasti lentelemässä, mutta hieman liian kaukana. Tämä naaras neito  onnistui joten kuten, mutta on  gropattu reilusti.


Joen laitamille on kauniita polkuja, mutta ikuinen ilkivalta estää niiden kunnossapidon :((

Kellokosken patoallas


Pikapyrähdys tänään Tuusulan Kellokoskella ja Järvenpäässä. Kuvia ei kovin montaa tullut, koska se nyt ei ollut pääasia.
Kellokosken patoallas näytti sen kauniimman puolensa




Sää oli melko pilvinen, mutta riittävasti sentää valoa näihin kuviin. Korennosta en uskalla laittaa tarkempaa lajimääritystä, mutta keijukorennosta kuitenkin mielestäni on kyse.

Lisäys.  Tarkennus saatu kyseessä on sirokeijukorento

perjantai 24. elokuuta 2012

Matkalla joen toiselle puolen...




Sillan kulmalta. Mietin olisiko pitänyt rajata nuo suihkulähteen suuttimet pois, mutta jätin kuitenkin.

torstai 23. elokuuta 2012

Ihan kiva sadepäivä


Sadetta, hienoista tihkua, vähemmän hienoista tihkua, kaatosadetta.....
Iltapäivällä näytti siltä, että tulisi pieni paussi joten jospa vaikka pisaroita kuvais....
Pieleen meni, tuntui kuin olisin kuvannut samat kukat jo kymmeneen kertaan pisaroineen.
Löytyisköhän jotain uutta...


Lammella joutsenet kuuluivat nousevan lentoon. Äkkiä sinne. Huti jälleen. Linnut kiersivät lammen pariin kertaan huudellen hyvästejä ja ennenkuin ehdin sen vajaan satametrisen rahnuta rantaan olivat linnut poissa. Näinköhän ne jo jättivät tosiaan hyvästit? Viime syksynä olivat vielä ohuen jäänkin aikaan paikalla.


Pikkuinen punarinnan poikanen nökötteli siinä vattupuskien suojassa ihan yllättäen. Sattuma jälleen mutta eipä nyt kovin kummoinen kuva tullut, senverran puskan suojassa oli ja valokin tuli ihan väärästä suunnasta ja, ja, seli ,seli.
=DD
Ilma oli raikas ja lämmin, oli oikein mukavaa laahustella saappaissaan läpimärkää heinikkoa.   Näkyykös niitä vesipisaroita? ;)

keskiviikko 22. elokuuta 2012

Ahaa, tuolla!


Pienen sinitintin masu kurnii nälkää, kun itse pitää sapuskansa hankkia. Siinä se istua nököttää...


...kunnes älyää toukan tuossa lehdellä


Saalistus onnistui, mutta kuvaaja menetti pelin juuri ratkaisevalla hetkellä.

Älä säikähdä !








Ei näkynyt kuin yksi neitoperho, ei ainuttakaan korentoa.... jotainhan piti keksiä ja tämä uljas komea, suuri olento pyrähti siihen silmien korkeudelle. Onneksi olin jo turvallisen matkan päässä rantapenkasta. :))
Tuuli pakana vielä heilutteli verkkoa, ettei pikakuvaamisesta tullut mitään. Niinpä siinä sitten tuijoteltiin polun vieressä tovi jos toinenkin, odottaen josko olisi hetken tuulemati.

tiistai 21. elokuuta 2012

Kauppamatkalla


Kun tekee kauppamatkan sen pitemmän kaavan mukaan ja kävelee turhaan kilometrin verran, näkemättä mitään mielenkiintoista, niin palkinnoksi osuu paikkaan johon kaikki Heinolan neitoperhoset ovat kokoontuneet =D
Vahinko vaan, että samainen paikka viehättää myös näitä laitapuolen luonnosta nauttijoita, joten kuvaamiseen keskittyminen meni syteen :( Niin monenlaista painokelvotonta kommenttia ja häirintää tuli.

Kuvista näkee hyvin miten paljon valo vaihteli.





Nyt alan olla tyytyväinen perhossaaliiseeni, syksyn aikana olisi takoitus koota lapsenlapselle kuvakirja  jossa pääosassa ovat neitoperhot ja tyttö itse.
Pienenä hän nimittäin seisoi peltotiellä eikä halunnut liikkua, koska se olisi häirinnyt neitoperhosia, joita oli hänen ympärillään kymmenittäin.

maanantai 20. elokuuta 2012

Neidonkorento


Tänään, kovassa tuulessa, omenapuun oksalla, Kymen rannassa, neidonkorento


hyvin epäluuloisen näköisenä...

... tarkkailevana, kun houkuttelin alemmas kuvattavaksi....

..aika hyvä jo, tule vaan vielä alemmas...

...hienoa, nyt on hyvä

Kiitos, kaunokainen.

sunnuntai 19. elokuuta 2012

Niin herkää ja hentoista



Jätetään tuo sienimutaatiokummitus taakse, sen verran siitä nyt luulen tietäväni, että kyseessä ei olekkaan ufo vaan joko karvasorakas tai ruosteorakas, varmistuksen voi tehdä maistamalla. EN lähde maistamaan. Se on kuulemma hyvin haluttu sieni värjääjien keskuudessa.

No niin, eilinen oli se kesän kaunein päivä ja siitä vielä muistoksi tämä. Siltä samaiselta retkeltä.


Oikein mukavia  alkavan viikon päiviä. Kuvaillaan

Kummallinen "sieni".


Tuolla rantapolulla oli tälläinen jännän näköinen "sieni" se aivankuin vuotaisi verta, eli jotain punaista nestettä...


Kokeilin tikulla, nestettä se oli, sellaista aika tahmean oloista. Tutkimukset jatkuivat, hyvin epävarmoissa aatoksissa ja koetin halkaista sientä... eipä onnistunut. Se oli kova kuin kivi. Eikä se irronnut edes maasta, kun varovasti kokeilin kääntää. Sormineni en tuohon koskenut.


Niitä oli nuo kolme isompaa ja toisaalla muutama aivan pieni. Poistuin hiljaa eteenpäin, tuli jotenkin kummallinen olo ;))

Vesillä liikkujia



Eilisen retken luononrauhaa täydensi saaren takaa hiljalleen lipuvat melojat.


 Iltapäivällä liikkujia oli enemmänkin. Moottoriveneetkin ajoivat hiljaa ja ja nauttien maisemista, kunnes....



Kuin tyhjästä pärähti tämä kaksikko hurjaa vauhtia kaartelemaan saarien ympäri. Ilmeisesti ainakin yksi vesilintu jäi alle, kun näin sen räpistelevän hetken vedessä ja sitten katoavan.  Onneksi nuo melojat sentään olivat pienen saaren toisella puolen.
Tuossa kuvassa he ajavat juuri moottoriveneen jättämään peräaaltoon ja onnekseen pysyivät pystyssä.
Toki ymmärrän vauhdin hurmasta nauttimisen, mutta.....

lauantai 18. elokuuta 2012

Polun päässä on kallio.


Joten sinne sitten....

...ei vielä olla kalliolla..



... kohta ollaan perillä, enää muutama metri..








Tuohon mielikuvaan kun lisäät kuikan huudot ja kaukaa kuuluneet joutsenten kalkatukset, niin se on siinä. =DD

Ps. ensimmäinen hirvikärpänen havaittu.