sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Lyhyt retki

Mukavan näköinen polku, eikös olekkin.. merkittykin vielä. Taidanpa lähteä tuonne katsomaan mitä eteen tulee.


Mitähän tuon mäen takana on, olisikohan jokin lampi. Maasto on mukavan näköistä liikkua, joten poiketaan katsomassa.


Näitä mun ei kyllä pitäisi tehdä, niistä ei yleensä niin hyvää seuraa, mutta eikös selvästi näytä, että tuolla takana  ON jotakin.
Ähh... no olihan siellä, melkoinen pudotus pystysuoraan alas. Se maanpinta on jossain tuolla keskellä, monta metriä alempana.

 Ei muuta kuin takaisin. ....Mistähän minä oikein tulin, jos kokeilis suoraa reittiä... menikös se tästä...
Polku löytyi ja matka jatkui... vähän matkaa.

Se kuiva kaunis polku loppui. Tuosta ei sitten näillä jalkineilla enää viitsi mennä. Loikkiakaan ei oikein arvaa, voi löytää itsensä liian läheltä maata ja kuraa.


Ei tässä muu auta, kuin kääntyä kotiin hakemaan saappaita. Joku toinen kerta sitten mennään sinne minne polku vie. ;).... tai voishan tuon ehkä kiertää ja sen seuraavankin... ehkä ;)

23 kommenttia:

  1. Noita lupaavia polkuja etsiessä voi päätyä juuri tuollaiseen mutakkoon. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on mahdollista, mutta voi myös löytää itsensä mitä upeimmasta paikasta, sellaisesta josta ei osannut edes unelmoida :))

      Poista
  2. Sitä ei tiedä mitä polun päästä löytää, hienoa kevätluontoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tiedä ei ja siinä se viehätys juuri piileekin ;))

      Poista
  3. Ihana metsä! Minäkin tykkään käppäillä ja juosta metsissä, se on rentouttavaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Metsä on rauhan tyyssija... sen on kait joku viisas joskus lausunut. Nautin metsässä samoilusta, uusien pienten polkujen löytymisestä ja tutkimisesta. Mikäs sen rentouttavampaa.

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Oikeastaan oli ihan hyvä, että tuo mutavelli tuli vastaan... osasin viimeinkin lähteä kotiin. Ties kuinka kauas olisin taas samoillut ;))

      Poista
  5. "polkua koukeroista metsä sinua vie, ihmettä tuskin moista tarjosi tasainen tie" Mukavat metsämaisemat. Sieli lepää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on niin totta, mitä pienempi, mutkaisempi, kivisempi polku sitä hienompi kokemus. Siloitellut polut tietävät usein myös siloiteltuja maisemia. Kiitos seita.

      Poista
  6. Kuin minun metsälenkkini, kuulin jo varoituksia etten vain eksyisi. No en minä eksy, paitsi joskus ehkä se eka kerta.
    Koetahan löytää se polku sinäkin aina välillä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos eksymistä pelkää, ei metsästä voi nauttia. Kyllä minuakin aina varoitellaan ja tottahan se on ei siellä joka mutkassa ole tienviittoja ja saattaa siellä vaikka loukata jalkansa... mutta saattaa olla että mitään ei tapahdu vaan kotiin tulee tyytyväinen jälleen itsensä voittanut mummo. :)))

      Poista
  7. Mieli lepää noita polkuja kävellessä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuonne kun kuvittelee keväisen linnunlaulun niin mikäs se ihanampaa. Ei vielä itikoita eikä hirvikärpäsiä.

      Poista
  8. Polku houkuttaa, se kiehtoo. Kyllä sitä kutsua on niin mukavaa noiudattaa. Yllärit kuuluu asiaan, ellei ole ihan tuttu polku.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monesti polku todellakin tuntuu kutsuvan ja sinnehän sitä sitten menee. Kuinkas se olikaan, eikös joskus luettu jotain sellaista satuakin, missä polkuja valittiin....
      Yllärit ovat mukavia poluilla, kunhan ne vaan on jotenkin voitettavissa. Kyllähän tuosta olisi yli päässyt, mutta uusintaretki saattaa antaa enemmän ;))

      Poista
  9. Houkutteleva polku ja seikkailun tuntu. Monesti on minullekin käynyt noin, hyvä polku loppuu ja muuttuu aivan toisenlaiseksi. Mutta sellaista sattuu....=)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sellaista sattuu ja siihen tottuu. Näinhän sen pitää ollakkin kun luonnossa liikutaan. Aina varma "asfalttipolku" ei ole mielenkiintoinen, eihän siinä olisi mitään seikkailun makuakaan ;))

      Poista
  10. Nämä on niin ihania hetkiä metsässä... Polku taipuu johonkin, minne se viekään, pakko lähteä seuraamaan! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Polut ovat juuri sitä varten, että niiden varrelta ja päästä löytyy jotakin erityistä, kunhan antaa polun viedä ja kulkee mieli avoinna.

      Poista
  11. Rakastan tuollaisia metsäpolkuja.
    Metsässä mieli aivan lepää, se on jotain aivan sanoinkuvailematonta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Metsä on rauhan tyyssija, on joku viisas sanonut. Puissa on vuosikymmenten ajankulku pieninä renkaina ja ne voisivat kertoa huimia tarinoita. Isoisäni kertoi meille lapsille tarinoita joita puut olivat hänelle kertoneet, silloin kun hän oli lapsi. :)) Sieltä kait se on alkunsa saanut... rakkaus luontoon. Kiitos Marika

      Poista

Pidän kommenteista ne ovat blogin suola, mutta valitan anonyymina ei enää voi kommentoida. Syy on roskapostin.