lauantai 23. elokuuta 2014

Maa jalkojesi alla

Seisoin sorakuopan pohjalla, sellaisen pienen vaan ja katselin törmäpääskysten pesäkoloja. Tuli siinä mielikuva siitä kuinka oikeasti olenkin melkoisen syvällä maan sisällä ja tuolla ylhäällä kävelevät ihmiset.

 Hiekkaisia harjuja lenkkeillessä ei kyllä tule moinen näky mieleen


Hiekan ja saven muodostamia kerrostumia joita nyt viimeaikaiset sateet ovat muovanneet


Mitä saakaan aikaan, kun tuolla päästää mielikuvituksensa valloilleen ;) Istuisi rauhassa yhden päivän... no muutaman tunnin ainakin ja .....;)

20 kommenttia:

  1. En ole tullut tuota ajatelleeksi vaikka muutamilla hiekkakuopilla olen kuvannutkin. Aika jännä ajatus sinänsä!
    Lapsena kiellettiin kiipeilemästä ison hiekkakuopan reunustoille. Voisiko siihen nyt "hukkua" kuten lumivyöryyn!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä ollut ajtellut minäkään ja oivallus tuntui oudolle, jotenkin kiehtovalle, mutta samalla pelottavalle. Ei se turha kielto ole, sillä monet hiekkakuopan reunat ovat hengenvaarallisia. Ihan oikeasti sinne voi "hukkua". Tunsin erään nuoren miehen (ammoisna aikoina), hänen piti uhmata kieltoa ja fillaroida sorakuopan rinnettä alas. Sinne hautautui eikä mitään ollut tehtävissä.

      Poista
  2. Vähän kuin isommillakin rinteillä.
    Oliko vielä törmäpääskyt liikkeellä?
    Näistä tuli mieleeni, kun pikkupoikana oleskelin Hämeenkyrössä ja siellä oli hirveän paljon noita pesäkoloja ja pääskysiä.
    Ainakin nyt niin muistelen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vielä niitä lenteli ja pesäkoloihinsa sukelteli. Haaveilin kuvaa pesäkolosta, mutta haaveeksi jäi. Rinne oli niin pehmeää ja lähti oitin valumaan alas, ettei sinne ollut menemistä.

      Poista
  3. Mitäs jos sieltä olisi löytynyt dinosauruksen luu! Se oli mun haave lapsena! No, en mä olisi pahoillaan, jos nyt aikuisena sellaiseen kompastuisin kunhan ei menisi kamera rikki!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisipa hyvinkin löytyä, en panisi pahakseni minäkään. ;) Nyt löytyi kauniita ruosteenvärisiä kiviä jotka olivat sileitä ja ihania :)

      Poista
  4. Kiinnostavia kuvia, harvoin näkee näitä kuvatun. Minulle tuli mielleyhtymiä kivikanjoneihin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harvoin tosiaan, mutta monet kuopat ovat niin tehokkaassa käytössä, että ne ovat menettäneet sen vanhan sorakuoppa tunnelmansa. Näissä pienemmissä on tuota mielikuvitusta kiihottavaa pintaa, väriä ja juuri noita mielleyhtymiä. Kiitos nainen.kuvastimessa.

      Poista
  5. Äiti kielsi menemästä tuollaisiin paikkoihin, mutta kyllä ne kiinnosti ihan tavattomasti : )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin kielsi ja oikeassa olikin, vaikka ne montut kiinnosti. En kyllä uskaltaisi noille rinteenreunamille jalallani astua, ainakaan tuolla montulla.

      Poista
  6. Hyljätyt soramontut, joita ei ole maisemoitu, vaan luonto on saanut huolehtia lopputyöt, ovat "viihdyttäviä" paikkoja. Kiviä sieltä pohjalta etsin, sitä aarretta ja lapsena tuli kaiveltua. Kuten Tillariina kirjoitti, niin sitä esihistoriaa kai etsittiin ja leikittiin luolaihmistä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, hylätyssä luonnontilassa olevassa montussa on lukemattomia mielikuvitustarinoita. Tämä monttu oli vielä yoiminnassa ja siellä oli kyllä sellainen keltainen suuri pörisevä dinosauruskin suuren kitansa kanssa. Onneksi oli hiljaa sen aikaa kun olin paikalla :)
      Kiviä etsin minäkin ja tuolta löytyykin todella kauniita ajan sileiksi hiomia kiviä.

      Poista
  7. Jos olisit juksannut että kuvat ovat Kalliovuorilta, niin olisin varmaan uskonut :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Häivähdys, jospa ne kuvat olivatkin sieltä.... ;)

      Poista
  8. Vastaukset
    1. Niin, osaa se luonto veistää hiekasta ja savestakin. ;) Kiitos Kaisa Reetta

      Poista
  9. Tosi upeat kuvat mutta kyllä on niin vaarallisen näköistä tuo hiekan/soran valuminen...hui..hui:-)
    Meillä kotona kun oli oma soramonttu, on se vieläkin mutta sieltä ei enää ajeta mihinkään, oli se vaarallista. Kyllä me lapsena siellä käytiin, ei äiti vaan arvannut! Pojat isompina ajoivat jopa mopoilla:-(
    Kiitos vinkistä, vaan tänäänkin unohdin vilkaista kun kaupassa kävin:-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hilkka, soramontut ovat aina kiehtoneet, tosin sellaisella pelonsekaisella kunnioituksella. Yleensähän tuollaisia noin jyrkkiä reunoja ei enää montuilla ole, vaan turvallisuus syistä ne kaivetaan loivemmiksi ja samalla tuhotaan törmäpääskyjen pesintämahdollisuudet. Olen varma, että tuollakaan montulla ei enää ensikesänä voi pesiä. :(

      Poista

Pidän kommenteista ne ovat blogin suola, mutta valitan anonyymina ei enää voi kommentoida. Syy on roskapostin.