tiistai 16. syyskuuta 2014

Moi...

... olisikohan sinulla antaa mulle pari leivänmurua...


Kaveri tuli muina miehinä ihan jalanjuureen. Löytyihän sieltä kaapista kuivaa rinkilää. Erittäin kaunis tuo naaman maski tällä sorsanpojalla.

Kun rinkilä oli syöty piti tietenkin hieman puhdistautua


Tyyni lämmin iltapäivä sujui leppoisasti lintujen parissa.

16 kommenttia:

  1. Eipä tuolle voi olla antamatta herkkupalaa, niin kauniisti poseeraa, ihanat kuvat!

    VastaaPoista
  2. Totta. Kaunis on ja kauniit kuvat muutenkin.

    VastaaPoista
  3. Mistä "kaapista" ;) Minä käytän reppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh heh Ari, reppua tietenkin, mutta kun oli tuo mökkerö siinä kohdalla niin kaivoin sieltä :)

      Poista
  4. Pitäisi aina ottaa taskun pohjalle jonkin leivänpalasen kun lähtee sorsia kuvaamaan.
    Katselin juuri viikonloppuna miten poikasten väri on niin erilainen kuin emoilla.

    VastaaPoista
  5. Näinhän se olisi, yleensä ne varatut murut unohtuu keittiön pöydälle. :( Poikaset ovat myös huomattavan erikokoisia keskenään.

    VastaaPoista
  6. Tuusiksen sorsia voi jo alkaa nimittämään pullasorsaksi. Niin tiheään porukat niitä ruokkii. Kivoja kuvattavia nuo sorsat. Sorsan katseessa on viisautta??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä ne täälläkin kaupungissa sitä pullaa sorsille jakavat. Hyvä sinänsä, mutta ruoka voisi olla muutakin kuin leipää. Viisaita ja oppivaisia ovat sorsat, sen ovat vuodet mulle opettaneet :))

      Poista
  7. Melkein olisi kaupasta pitänyt lähteä hakemaan ellei olisi antaa noin suloisen pyytäväiselle katseelle. Upea peseytymiskuva. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Melkeinpä niin, villi luontokappale tulee rannalle ihmisten joukkoon luottavaisena. Ainakin minuun moinen tekee erityisen vaikutuksen. Kiitos Tiina kommentista.

      Poista

Pidän kommenteista ne ovat blogin suola, mutta valitan anonyymina ei enää voi kommentoida. Syy on roskapostin.