tiistai 3. helmikuuta 2015

...ja kerran vielä.... (ainakin) Lapasorsa

Tänään lähdin suurin odotuksin Kymen rantoja talsimaan. Haaveissa oli tämän vuoden ensimmäisen isokoskelon kohtaaminen.
Haaveitahan aina pitää olla ja haaveilu jatkuu koskelon osalta yhä.
Oltiin varustauduttu hieman tuliaisilla sorsille ja joutsenille, joten samlla sitten sinne. Kovin paljoa sorsia ei nyt ollutkaan, missä lievät, mutta joutsenperhe oli kuitenkin paikalla. Tuossa kuvassa ne olivat juuri paenneet hieman kauemmas rannasta, koska eräs innokas kuvaaja suorastaan rynnisti vedenrajaan kuvaamaan. Jäi ruokailut linnuilta kesken. Tuli ne kuitenkin takaisin.


Päivän paras on kuitenkin vasta tulossa ;)
Lapasorsa (ja jos olet saanut tarpeeksesi siitä niin valitan... :) ) Tänään  nimittäin menetin sille lopullisesti sydämeni.
Oitis se tuli ihan lähelle juttelemaan...


Eikä sitten tyytynytkään siihen, vaan änkesi rantapenkkaa ylös kuin höyryjuna


Askel oli vetävä ja reipas, kun se tuli suoraan kohti..


"Tässä minä nyt olen, onkos hyvä... vai tulenko hieman lähemmäs? "


Ihan hyvä, älä tule lähemmäs, kun en enää saa kuvia. Olet jo nyt vähän liiankin lähellä. No, ei ainakaan tarvitse kuvia rajailla.
" Jos minä nyt kuitenkin, vielä edes yhden askeleen."


Tässä vaiheessa piti istua hangelle ja kaivaa laukusta hieman sapuskaa, koska muuten tuo olisi tullut itse sitä hakemaan.
Hyvin kelpasi hiutaleet ja murskatut auringonkukan siemenet lumelta ja lisää vietiin sitten veteen.
Ensikerralla pitää olla kyllä tarjoilua mukana, sillä niin hyvä tuo kaveri on oppimaan. :))
Marraskuussa etsittiin sitä kiikareiden avulla pieneltä kirkkolammelta, kun oli niin arka....

Ehkä nyt en muutamaan hetkeen postaile lapasorsasta :))

26 kommenttia:

  1. Oi että onkin komeat kuvat tästä tuttavallisesta sorsasta. Täälläpäin en ole nähnytkään lapasorsia, tai sitten ovat olleet niin kaukana ettei erota silmillä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sen erottaa muista sorsista helpoiten uintiasennosta ja tavasta. lapsorsa ui nokka vedessä, koska se siinä siivilöi nokallaan pieneliötä vedestä ravinnokseen. Tuohon ainakin itse ensimmäisenä kiinnitin huomiota. On vikkelä ympäriinsä pyörivä lintu. :)) Kiitos Minttuli

      Poista
  2. Postaile vaan, sillä on se niin erikoisen näköinen. Eikös ole ihanaa, kun alkaa näkemään vähitellen enemmän vesilintuja? Mukavia päiviä sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Betunia. Erikoinen tuo tosiaan on ja nyt jännätään kuinka käy keväällä. Lähteekö pesimäpaikoille, vai osuisiko mitä tapahtuu. On todellakin mukavaa, linnuillakin on ollut nyt ihan toisella lailla virtaa kun on ollut lämpimämpää. Tosin pakkasia tulee ja koviakin vielä, mutta joka päivä mennään lähemmäs kevättä. Oikein mukavia valoisia päiviä myös sinulle.

      Poista
  3. Hienot kuvat teksteineen!!
    Minähän en erottaisi lapasorsaa muista sorsista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sirpa, kyllä sen lopulta erottaa, mutta ei se aluksi helppoa ole. ;)

      Poista
  4. Mahtava kuvasarja. Voi sentään, ruoka kesyttää! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se on, mutta siitä nämä sorsat ovat jänniä, että kunhan kevät ja pesimäpuuhat alkavat tosissaan kiinnostaa niin vaikka ruokaa olisi tarjolla nämä kaikkoavat kuka mihinkin, eikä ole kesyyntymisestä tietoakaan.:) Nälkä vaan tekee rohkeammaksi, jotta selviää, ei tuolla ujostelemalla pärjää. Heti ne kyllä siirtyvät ulommas rannasta jos siihen vieraampi ihminen ilmestyy. Kiitos Tillariina

      Poista
  5. Mainioita kuvia!
    Toiseksi alin kuva on suosikkini.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Töyhtötintti, oli se aikamoinen tilanne ;))

      Poista
  6. Sehän on tullut jo niin tutuksi, että tulee paiskaamaan räpylää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yllätys oli täydellinen, sillä niin varovainen se on ollut. En kuitenkaan usko sen olevan uhkarohkea, sillä tuli ylös vedestä vasta kun olin yksin ja poikakin kauenpana rannasta. Kait se tulisi syömään kädestäkin jo, mutta ei olisi tarpeen ;))

      Poista
  7. Arvelen, etten ole luonnossa koskaan nähnyt lapasorsaa, vaan hyvästä kuvauksestasi päätellen luulisin tunnistavani sen. Tämä lapasorsa tarjosi sinulle itsensä kuvattavaksi oikein kiireettömästi. Arveli, että jotain sinulta sille heruu.
    Suorastaan herkullinen tuommoinen kuvaustilanne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin herkullinen tilanne :) Tuli vaan eteen yllättäen, mutta ehkä niin parempi. ;) Kiitos aimarii

      Poista
  8. Tuntuu hassulta että ne voivat tuolla pärjätä ja tosi tuttavallinen oli tämä tyyppi, joka tuli valokuvamalliksi ihan lähelle. Hienot kuvat olet taas taikonut, kiitoksia lapasorsa postauksistasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hullultahan se tuntuu, että linnut joiden kuuluisi olla etelässä jäävät syystä tai toisesta tänne talveksi. Jopa punarinta joita tänä talvena on ollut ympäri Suomea, mutta vain yksittäisiä lintuja.
      Lapasorsa ei niin yleinen ole kesälläkään ja talvipukuisena se on jo harvinaisuus. Uskomaton on luontokappaleen luottamus, se jos mikä kouraisee sydänalasta kovasti. Kiitos Mustis ja luonnollisesti seuraan tätä kaveria niin pitkään kun se on mahdollista ja kyllä niitä postauksiakin tulee. ;))

      Poista
  9. Kas näin kesytetään villieläin. Tuo lapasorsa varmaan pärjää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pärjää varmasti, se on määrätietoinen ja saa olla melko hyvin rauhassa sorsien joukossa. Suuri joukko suojaa toisiaan. Tuo "kesyys" katoaa oitis kun kevät tulee ja pariutumisvietti saa vallan :)) Kiitos Keskeneräinen

      Poista
  10. Lisää vain lapasorsajuttuja :-) Ei kyllästytä pätkääkään, päin vastoin!

    Upea kohtaaminen mahtavan linnun kanssa :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Susanna. Ei kyllästytä minuakaan tuon "tähden" kuvaaminen ja seuraaminen. Aivan uskomaton luontokappale. Juttuja tulee varmasti ja toivottavasti iloisia.

      Poista
  11. Upea postaus, mie tykkään luonnosta, en vaa tiedä mihin katse on aiempina vuosina suuntinut. Nyt ku oon ykssilmä Jakkie, ny oikeen alkaa kaik linnutkin näkemään.
    Sinulla on komeita kuvia, lapasorsa on miul tuntematon, mut kiva olis se nähdä luonnossakin:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anni. Kerronpa sulle yhden tosi tarinan. Muutama vuosi sitten kuljin maaliskuussa sateisena päivänä puistossa kameran kanssa. Minut pysähdytti eräs vanhempi rouva koiransa kanssa ja kysyi. " Mitä sinä näet, kun minä en näe mitään kaunista ympärilläni" Näytin hänelle vanhan lehmuksen runkoa, jossa kasvoi kaunista sammalta. Sammal kimalsi sateen jäljeltä.
      Hän otti minua kädestä ja katsoi sitä puunrunkoa sanoen, " en ole koskaan nähnyt tuollaista, enkä ole nähnyt koskaan joutsentakaan." Siinä vieressä joella oli seitsemän joutsenta, näytin niitä hänelle. " Olen minä noita nähnyt, mutta onko tuo joutsen".
      Emme me huomaa aina mitä luonnossa tapahtuu, kun ajatuksissamme ja kiireisinä kuljemme.
      Hieno juttu, että linnut tulivat elämääsi, saat niistä paljon iloa. aoikein mukavia hetkiä löytyneen luonnon parissa sinulle.

      Poista
  12. Sait ystävän ja eräs haave toteutui!
    Laita vaan lisää, on tämä niin komea kaveri!
    Tiedä vaikka päästäisi vielä tutustuman tyttöystäväänkin, joten säilytä hyvät välit :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parhaani teen, että välit säilyy ;) Olisikin mahtavaa jos tuonne ilmaantuisi lapasorsatyttö. Tosin ei ne tuohon jäisi, koska lapasorsat pesivät heinäisillä pikkujärvillä, mutta jos edes vilahduksen näkisi ;)) Kiitos Vikki.

      Poista
  13. Olet sitten saanut uuden ystävän :-) Minä ainakin tosi mielelläni katselen nnäitä kuvia joten postauksia vaan :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hilkka, kyllä näitä varmaan tulee lisää :) Oletko muuten itse käynyt katsomassa ihan livenä, siinähän se on melkein nurkallasi ;)

      Poista

Pidän kommenteista ne ovat blogin suola, mutta valitan anonyymina ei enää voi kommentoida. Syy on roskapostin.