lauantai 7. helmikuuta 2015

Valkotassukurre ja muutama muukin.

Aamulla aurinko kurkisti, mutta veti oitis pilvipeiton ylleen takaisin. Pihamaalla oli kuitenkin vilinää, tinttejä ruokailemassa ennätysmäärä ja tuttu valkotassu kurrekin ilmestyi kavereineen leikkimään.
Oli siinä vilinää kun neljä oravaa kiertää puuta ylös ja alas.


Niistä kahdesta muusta oli vaan hännät kuvissa toinen menossa ylös ja toinen alas

Iltapäivällä piti katsastaa mökin ruokintapaikan kunto, kun sää taas muuttuu. Aihetta olikin, kostea lumi oli jäätynyt ja tukkinut automaatin, eihän sieltä mitään ulos tullut. Onneksi ei ollut ainut ruokapaikka.

 Sinitiainen ihmettelee uutta kakkua, ei se näytä yhtään sellaiselle kuin ennen, on ihan väärinpäinkin. Katsotaan nyt alkaako maistumaan.

Iloinen kohtaaminen oli seläntakana kun puukiipijät aloittivat ympärillä pyörimisen puusta puuhun. Ne olivat löytäneet tikalle rakennetun rasvamötikän ja sitä vahtivat. Olimme aivan paikoillamme niin pian kiipijät lennhähtivät ihan siihen viereen. Kamerakin oli valmiiksi oikealla korkeudella, sillä liikettä nämä ei oikein siedä. :)


Hauska oli huomata, että viimekerran hiljainen ruokintapaikka kuhisi taas kuten ennenkin. Voi siis lähteä itsekkin syömään ja antaa linnuille ruokarauha.

14 kommenttia:

  1. Kateellinen olen tuosta puukiipijästä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ;) Tämä talvi on ollut erityisen kiipijärikas kun olen monessa paikassa onnistunut sen kohtaamaan. ;))

      Poista
  2. Tämä valkotassu onkin helposti tunnistettavissa, on tuossa vilinää :)
    Meillä on edelleen hiljaista lintulaudalla, kuin myös metsässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tunnistaminen on tosiaan helppoa, jännä tuo valkoinen tassu. :)
      Oletko pistänyt merkille kellonaikoja ruokinnalla käydessäsi? Minusta ainakin tuntuu että päivällä muutama tunti on aivan kuollutta lintujen osalta. Aamulla auringon noususta puoleenpäivään niitä on sitten tulee paussi ja taas siinä kolmen pintaan alkaa kuhina. Toki tämä aika muuttuu koko ajan auringon nousun ja laskun , eli valon mukaan.
      Ruokaa ei ole kuitenkaan mennyt yhtä pajon kuin viime talvena, sillä linnut saavat näillä leudoilla ilmoilla sitä luonnostakin. Toivottavasti lintusi palaavat :)

      Poista
  3. Sää oli tänään huono, huomenna uusi yritys! Mahtavasti sait porukkaa etsimen eteen! Jotenkin tunne, että huomenna on taas saatava parin viikon kuvat kasaan. Leppoisaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei täällä tuo keli ollut mitenkään huono... onneksi, tänään tuulee melkoisesti. Kait linnut ennakoivat tulevaa myrskyä kun niitä oli liikkeellä runsaasti juuri ruokailuilla. Onneksi päivän valoisa aika pitenee koko ajan ja kuvausaika siinä ohessa, jos muilta kiireiltä ehtii. Oikein mukavaa sunnuntaita ja kuvaushetkiä. ;)

      Poista
  4. Onkohan tuo kurre pistänyt käpälänsä maalipurkkiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Saattaapi olla, vai onko oravillekkin tulossa värimuunnoksia kuten linnuille, väärästä ravinnosta. Pienikin tuo valkotassu on, mutta sitä vikkelämpi :))

      Poista
  5. Oravien kisaaminen on hauskaa katseltavaa.
    Omasta puukiipijästäni en ole kuvaa saanut. On nuo kiipijät niin vikkeliä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ne oravat mukavia ja erityisesti taitavia kun kisaavat puusta puuhun ja vahti on hurjaa ;) Puukiipijä on toinen vilkasliikkeinen, vaikea sitä on kuvata jos ei paikalleen pysähdy ja harvoin se sen tekee. Kyllä siinä on oltava kameroineen jo valmiina tai tosi hyvät hoksottimet. :)) Tuo ruokinta on hyvä kiireen hallitsija ;) .

      Poista
  6. Puukiipijöitä ruokinnalla. Se on upeaa! Voi kun niitä saisi omallekin ruokintapaikalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jostain syystä on kait kiipijät lisääntyneet, koska täällä kaupunkiruokinnalla se sattumanvaraisesti käy, tai voi käydä päivittäinkin, en vaan ehdi huomaamaan. Nyt sitten mökillä oli kaksi, joista olen tosi iloinen, sillä uskon kyseessä olevan pariskunnan ja odottelen pesintää. Ihran, eli siansilavan perässä nuo ovat ( kait ) tulleet, olen sulattanut sitä noihin rasva"kakkuihin" aika runsaasti ja hieman öljyä mukaan niin hennompinokkainenkin saa siitä irti syötävää. Toivotaan, että löytävät tiensä sinunkin ruokinnallesi.

      Poista
  7. Hauska "värivirhe" oravan tassussa on mitä mainioin tuntomerkki. Vein taannoin rasvapötkön ruokintapaikalle ja sen jälkeen näin siellä puukiipijänkin. Viikko sitten vein uuden pötkön, mutta en päässytkään katsomaan sinne ja nyt se oli syöty viimeistä murua myöten. Täytyy varmasti hankkia uusi :) Mukava lisä lintujen joukkoon, vaikka tintit kauniita ovatkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieno juttu tuo puukiipijän ilmaantuminen. Se tulee mieluusti rasvapötkölle ja tarvitseekin sitä talvesta selvitäkseen, pähkinärouhe kelpaa hyvin myös. Tuo nokka asetaa melkoiset vaatimukset ruualle, koska sehän normaalisti noukkii kaarnan raoista ötököita. Ei tuolla nokalla oikein mitään hakata ;))

      Poista

Pidän kommenteista ne ovat blogin suola, mutta valitan anonyymina ei enää voi kommentoida. Syy on roskapostin.