lauantai 26. syyskuuta 2015

Kissanpolkkaa

Kohta kaksiviikkoa sitten tapasimme tiellä aran kissa, paikassa jossa ei ole vakituista asutusta. Kissa juoksi näkymättömiin, eikä asiaa sen enempää ajateltu.


Likaisen tuulilasin läpi hätäisesti napattu kuva.

Meni sitten muutama päivä ja nähtiin sama kissa juoksemassa mutkaisella ja kapealla maantiellä. Oli sitten vähällä jäädä auton alle.
Siinä vaiheessa aloin kysellä ja ilmoitella, mahdollisista karkureista, mutta omistajaa ei ole löytynyt.
Paripäivää sitten vietiin loukku paikalle ja toivotaan, kisun menevän siihen. Se on todella arka ja pakenee heti. Tänäänkin se nähtiin, joten hengissä on. Toivotaan avun tulevan ajoissa.
Ollut varmaan jo pitemmän aikaa eksyksissä. :(
No ei tuo kisu ole kaikkea aikaa vienyt, tässä on ollut kaikenlaista, mutta nyt alkaa taas olemaan palapelin palaset hallussa ja pääsee normaaliin rytmiinsä.

lauantai 12. syyskuuta 2015

Ukkojen valtaa korentopaikoilla.

Tällä viikolla on ollut sellaista korentotykitystä, etten moista tänä lyhyenä harrastusaikanani ole kokenut.


Onneksi ne myös levähtävät usein, eli ehtii kuvankin ottamaan. ;)
No, nämä tuossa alapuolella ei ole ukkoja vaan punasyyskorennot koettavat saada sukuaan jatketuksi ja samalla väistellä isompiaan, ettei joutuisi syödyksi.


Tummasyyskorennot ovat samassa liemessä


Ukonkorennot ovat runsaslukuisia tänä vuonna ja kovin tuttavallisia veijareita. Oitis tulevat vastaan kun rantaan menee.


Siniukot ja kirjoukot ovat hyvin samanlaisia eikä niitä helposti lennossa tunnista. Yläpuolella lentelee mielestäni siniukko.
Samanlainen kaveri tämä alempikin


Varsinainen veijareiden veijari on kirjoukko, joka istuu mieluusti vaikka poskellesi ja pörrää jatkuvasti ympärillä. Tänään olin kuin joulukuusi kun ylläni oli kuusi kirjoukkoa :)


Paljon muita ei sitten enää lentelekkään, joitain vielä kuitenkin vaikka en itse ole täällä niitä nähnyt.
Aikaa ennen korentoharrastusta hieman säikyin näitä isoja ja helposti väistelin kun tulivät lähelle. Nykyään saavat ihan rauhassa pörrätä korvissa ja kasvoilla. :)

sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Aamuiset nautinnon hetket

Alkavaa päivää, aamuista hiljaisuutta, ensimmäisiä auringonsäteitä... heräämisiä


Rannan ruokoviidakko on vielä lähes unessa


Pian aurinko jo ylettää säteillään pidemmälle...


Jokin nukkuja siinäkin heräilee.
Pörinä lisääntyy, päivä alkaa...
Kukkakärpänen on tainnut saada jokin loiseläjän munia selkäänsä. :(


Metsänreunan syysasterit vilisevät neitoperhosia



Hieman varjoisemmasta kulmasta löytyykin sitten jo syksyn kultaa.


Aurinko lämmittää jo hieman liikaa. Alkaa olla hiki vaikka en liiku lainkaan. Kaksi tuntia olen ammentanut tätä alkusyksyn ihanuutta, on ollut helppo hengittää, ei ole pölyä missään. Nautin.