maanantai 28. joulukuuta 2015

Kinkunsulattelulenkki

Aurinkoa, heikkoa tuulta ja pikkupakkasta.-3. Sain kun sainkin itseni tuonne ulos ja meinasin sellaisen suhteellisen lyhyen lenkin tehdä, jos kävisi Kymellä jäitä katsomassa.
Olo oli kuin mustikkametsässä, aina näkyi suurempia ja kauniimpia kauempana. Eräs koiranulkoiluttaja kertoi, että polun päässä on aivan mahtavia jäämuodostelmia. Siis eteenpäin .

Klikkaile isommiksi.
Pieni yksinäinen, johon valo heijastui niin kauniisti.



Koivujen oksat riippuivat lähellä vedenpintaa. Tuuli heilutteli niitä puuskittain ja aallot nuoleskelivat alapuolelta. Aurinko kultasi alati kasvavia pisaroita.

Jäätynyt laituri sai minut riemuitsemaan, nyt saan paljon lähikuvia... vaan kuinkas taas kävikään, ei ainuttakaan. Paikka oli niin hankala kuvaajalle, enkä ihan välttämättä halunnut kastella itseäni. Kaunista oli, mutta pakko tyytyä katselemaan.

Aurinko oli jo painumassa metsän taakse, mutta vielä löytyi puiden välistä aukkoa sen valaista rannan heiniä.

Tämä olikin jo vaikuttavamman näköinen ihan ei tuo valo tullut kuvaan kuten toivoin, mutta kultaa se kuitenkin.

Tuuli nousee ja alkaa tuntua viileälle, olisi aika kääntyä kotiinpäin. No, tulihan sitä sitten näköjään tehtyä sellainen varovainen lenkki alkajaisiksi, kun on ollut tuota taukoa... hmmmm. Kotiin on noin 5km matkaa ;)

maanantai 21. joulukuuta 2015

Nyt joulu voi alkaa

Ei sitä rekeä vaan löytynyt. On se kummallista nykyään, taitaa pukki itse olla unohtanut sen jonnekkin, eikä muista.
Uusi piti hankkia. Ei siitä näin nopealla toimitusajalla ihan entisen rottinkisen reen vertaista saatu, mutta jospa tuo nyt kestäisi tämän joulun. Lahjoja on reki täynnä joulupukkia ootellaan, joten kohta se varmaan on lähdössä.
Se on tuo joulupukin reki semmoinen, että kulkee täällä etelänkin sulilla mailla ihan mukavasti, joten älkää huolestuko. :)


perjantai 18. joulukuuta 2015

Mitähän tästä oikein seuraakaan... ;)

Kiipesin viereiselle mäelle katselemaan miten tuolla tonttulan pihamaalla asiat oikein sujuvat, kun kuului niin monenlaista hälinää.
Sekaisinhan siellä taas kaikki on. Niinkuin silloin kerrankin, kun poro oli karkuteillä ja koko kylä sitä etsi. Lapsenlapsetkin olivat huolissaan lahjojensa puolesta, jos ei poroa löydetä. No silloin oli onnellinen loppu, kun poro ilmestyi aatonaattona reen eteen.
Nyt on poro paikallaan, mutta.... missä on se reki. Kaikki paikat on tutkittu ja etsitty mutta valkoista poron rekeä ei vaan löydy mistään. Joulupukki on jo ihan väsynyt ja nuokkuu muori sylissään nurkassa. Pikkuvesselit ei huolista välitä vaan soitto raikuu.


Kummallisesti nuo paketitkin on pitkin pihaa. Toivottavasti se rekikin jostain löytyy. :)

maanantai 14. joulukuuta 2015

Se oli silloin kun oli talvi

13.12. 2010. Pakko kaivaa jotakin vanhaa, kun uudet yhä odottavat tuolla jossakin ulkona. Sinne ovat jääneet myöskin patikointiretket, jonnekkin tulevaisuuteen. Pelkkää saamattomuuttahan se on, ei johdu keleistä... en ainakaan tunnusta.



Eiköhän tämä tästä taas piristy.