torstai 11. helmikuuta 2016

Metsän turvaa ja rauhaa

Metsä toi lohtua lapsena ja siellä oli ne parhaimmat leikitkin. Metsään "pakenivat" omatkin lapseni, kun mielipaha vei voiton.
Metsä rauhoittaa. Tänään näissä todella vahvoissa ennen kokemattomissa tunnelmissa.
Ilvespolku, monesti kuljettu oli aivankuin uusi. Helmikuinen lumeton maisema, suota peittämään nouseva usva ja lähes täydellinen hiljaisuus. Leveillä pitkospuilla oli helppo seistä ja hengittää syvään tuota raikasta happirikasta tihkusateista ilmaa.


Kääntyä katsomaan puolelta toiselle, etsien yksityiskohtia ja toivoen näkevänsä ehkä jonkun metsän elävän.


Hiljaisuuden rikkoi ainoastaan metsäpuron solina. Se oli kuin musiikkia ja lähdimme etsimään tuota puroa ja sen alkulähdettä.
Kapea polun tapainen ja siinä ketun jäljet johdattivat meitä rinnettä ylös metsän keskelle. Kunnes kaunis värikäs puro tuli esiin.


Olin taas kuin mustikkametsässä ja tahdoin nähdä lisää ja paremmin ja lähempää, mutta aina ei saa mitä haluaa, ellei sitten halua kastella jalkojaan :(
Noustiin sitten yhä ylemmäs ja puro jatkui vaan. Enää ei muistettu sitä suurinta putousta lainkaan. Välillä puro katosi maan sisään, kivien koloihin piiloon ja taas löydettiin sen uomaa pienipätkä.
Eteen tuli leveä polku ja päätimme jättää puron seuraamisen toiseen kertaan.


Polku  oli jäinen ja seurasimme monien eläinten jälkiä, kiertäessämme tuota kautta takaisin lähtöpaikallemme.


Metsä oli kaunis ja värit voimakkaita. tuolla olisi viihtynyt vielä paljon pidempään, mutta taas oli aikataulu sotkemassa. Tämä oli kuin eräänlainen löytöretki taas uuteen maisemaan, uusiin tunnelmiin ja hetkiin.


Hieman pisti päätä raapimaan tämä opaste. Jos olisin ollut eksyksissä, en olisi välttämättä tiennyt kumpaan suuntaa lähtisin päästäkseni Heinolaan.

27 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen retki. Kiitos että sain olla mukana. Miksihän tuo vesi on tuon väristä? Onko se sitten vain tähän vuodenaikaan sen väristä vai voisiko lähellä olla suo?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tutkin retkeilykarttaa juuri äsken ja todellakin puron alkulähde on soistunut lampi. Hieno löytö tuonne tahdon korentoja etsimään. :)

      Poista
  2. Metsä, se vaan on hieno ja rauhoittava paikka aina! Teillä näyttää olevan melkein lumetonta. Täällä ei nyt pääse metsäpoluille kävelemällä, upottavaa lunta on vielä paljon.

    Upeat kuvat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä ei lunta ole kuin paikoin varjoisimmissa paikoissa ja sielläkin enintään 4-5 cm. Metsässä ei todellakaan lumi haitannut. Saa nähdä nyt kun lupaili lumisateita huomiseksi. Aika näyttää kuinka käy. Kiitos minttuli.

      Poista
  3. Moi,on teillä siellä jo lumet todella vähissä.. T. Wiltteri

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi. Ei täällä lunta ole. Rantapuiston jääveistäjätkin työskentelevät vihreällä nurmikolla. Huomenna voi olla toisin mikäli ennusteet paikkansa pitävät.
      Taitaa muuten jäätkin pian lähteä. :)

      Poista
  4. Kiitos kun jaoit retkenne Ilves-reitillä. Ihana tunnelma kuvien ja tekstin välityksellä :)

    VastaaPoista
  5. Olen kanssasi niiiin samaa mieltä, metsä on aivan ihana paikka. Rakasta olla metsässä ja merellä. Molemmissa mieli ja sielu lepää. Molemmissa on minusta niin ihana tuoksu, metsässä hieman moninaisempi. Eri kasvit ja puut antavat metsää erilasita tuoksua =). Ihanaa viikonloppua ja sydämmellistä ystävänpäivää ♥.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katinka. Mukavaa viikonloppua ja ystävänpäivää sinulle.

      Poista
  6. Lohtu on aina lähellä se on ojan toisella puolella ei tarvitse kuin hypätä. Tosiks alin on makoisin kuva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ari, kiitos. Noinhan se on, yhden kunnon askeleen päässä. ( Vielä minä sen alkupäänkin tuosta ojasta löydän.)

      Poista
  7. Tykkään erityisesti tuosta ylimmästä kuvasta. Miten aina tulee se mieleen, miten hyvä tuolla on hengittää.
    Toivottavasti yhä useammat ymmärtäisivät, tässä yhä sekasortoisemmassa maailmassa, miten paljon metsä ja luonto rauhoittavat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet oikeassa, samaa toivon minäkin ja myös sitä, että metsän annettaisiin olla oikea metsä jossa kaikilla olisi hyvä olla.

      Poista
  8. Kiitos metsäretkestä! Hyvää ystävänpäivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Intianminttu ja mukavaa kevään odotusta.

      Poista
  9. Oli mielenkiintoista lukea retkestäsi, luin sitä hitaasti ja nauttien sanoista ja kuvista. Tuollaiset retket ovat ihan parhaita ja myös tähän vuodenaikaan metsässä on ilo liikkua. Kiitos kuvallisesta retkikertomuksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, että tulit mukaan. Todellakin parhaita ovat nämä keväiset uusiin maisemiin ja metsän aina uusien tunnelmien löytämiset ja kohtaamiset. Seuraavaan retkeä odottelen jo.

      Poista
  10. Mikä ihana kertomus ja kokemus, juuri tuolta se tuntuu kun haluaa vain kauemmas ja nähdä vielä pikkuisen lisää metsän salaisuuksia. Olipas liukas viimeinen taival ja kyltti erittäin sekava tosiaankin

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Emileitha/Tarja, pientä seikkailuntuntua, uusien pientenkin kohteiden löytämistä. Sitähän tuntee olevansa kuin paraskin löytöretkeilijä :)

      Poista
  11. Pitkästä aikaa täällä bogistaniassa....
    Erikoinen on tämä keskitalvi, marraskuisia värejä maastossa ja keväisiä sulamisvesiä purot täynnä.
    Opasteista: Kaikki teit vievät Room... eikun Heinolaan? ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi uuvana, mukava kuulla sinusta. Monesti olet ollut mielessäni. Erikoinen todellakin on talvi ollut. Nyt ollaan nollakelillä ja lunta sataa reilusti. Ei ole auringosta tietoakaan taas moneen päivään. Huomenna olisi mielenkiintoinen tapahtuma , valokuvausmielessäkin tulossa, mutta jos tuota tahtia tulee lunta niin taitaa kuvaaminen jäädä... taaskin.
      Vieläkö kuvaat, onko bogisi vielä olemassa? Multa se ainakin taitaa olla kadoksissa.

      Poista

Pidän kommenteista ne ovat blogin suola, mutta valitan anonyymina ei enää voi kommentoida. Syy on roskapostin.