sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Ei voi olla totta.... Reppana ressu

Tänään vietin lähes koko päivän mökillä ja ihmettelin, missä Reppana ja Klenkka ovat, kun tavallisesti juoksevat, (no klenkka nilkuttaa) vastaan.
Olin jo pois lähdössä, kun pariskunta tuli rantaan hyvin varovasti.
Reppana nousi vedestä ensin ja ontui pahasti. Klenkka ei päässyt eteenpäin kuin ryömien. :(
Annoin ruokaa ja söivät ahneesti, lähtien sitten takaisin veteen.

Reppana ei astunut toista jalkaansa enää maahan kunnolla

Klenkka raahautui yhden jalan avulla maata pitkin. Toinen jalka oli ylhäällä siiven suojassa

Vedessä ne kuitenkin liikkuivat melko normaalisti. Reppanakin oli jo saanut uudet pyrstösulat.

Yht'äkkiä taivaalta iski vieras koiras sorsa suoraan Reppanan niskaan.

Taistelu alkoi. Vieras painoi Reppanan täysin veden alle ja piti siellä.

Klenkka ehti apuun ja selkeästi puolusti Reppanaa.

Taistelua tuntui kestävän ikuisesti ja Reppana oli koko ajan siellä alimmaisena.




Ukot taistelee, mutta missä on Reppana... hukkuiko se.

Huh... oli sukeltanut pitkälle pakoon. Onneksi on hengissä.

Kun Reppana oli ajanut tunkeilijan matkoihinsa. Lähtivät ne lentäen pois jonnekkin selälle.

Olisin niin toivonut Reppanalle helpompaa kesää ja se näyttikin jo paremmalle. Klenkka teki parhaansa. Tämä ei ollet sen ensimmäinen taistelunsa.... eikä varmaan viimeinenkään. :(

17 kommenttia:

  1. Voi raukkoja, ihan jännitti minuakin täällä että miten siinä kävi. Luonto vaikuttaa välillä niin julmalta, mutta kai siinäkin joku tarkoitus on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kait se lisääntymisvietti on niin valtava. Kuvittelin reppanan olevan nyt turvassa kun sillä on kaverinaab Klenkka. Ihan luonnon normaalia elämäähän tuo on Sorsat vaan ovat sellaisia. Silti kun koki viimekesän Reppanan hädän ja sen hakeutumisen ihmisen turviin tämä tuntuu kurjalle.

      Poista
  2. Toivottavasti sorsapariskunta jaksaa pitää puoliaan ja itsestänsä hyvää huolta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan. Pahalle se näyttää kun ovat jo vammautuneita, mutta eivät eläimet niin helposti anna periksi.

      Poista
  3. Liikuttava, hieno kuvasarja!
    Toivottavasti selviävät elämässä eteenpäin.

    Murheellisia tarinoita luonnosta koin viime viikolla kun näen purossa kuolleen saukon, melkein tuli itku. En voinut ottaa kuvaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Surullista, mikä lie saukon kohtaloksi oli osunut. :( Luonto on täynnä elämää sen kaikissa muodoissaan, me harvemmin näemme näitä surullisia käänteitä. Ihmisten elämän uutisoinnissa hätä ja tuska ovat näkyvämpiä.
      Toivotaan kaikille kevättä vailla kaikkea pahaa ja nautitaan luonnon heräämisestä.

      Poista
  4. Voi pikkuisia. Ei ole sorsankaan elämä aina helppoa. Toivottavasti tokenevat. Kerro ihmeessä jatkossakin mitä heille kuuluu.

    VastaaPoista
  5. No ompas tosiaankin taistelua, toivon että saavat olla rauhassa . Hienot kuvat saitkin

    VastaaPoista
  6. Voi sentään,luonto on armoton,niin eläinmaailmassa kuin ihmistenkin elämässä. Koitin mie kirjoituksesi lukee, mut ko huonommaks on näkö mennyt,ei saa oikein selvää, ko tekstiä suurentaa mennee ihan sekaiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koetin hieman muuttaa fonttia jos olisi helpompi lukea.

      Poista
  7. Vieläkin ovat Reppanan kimpussa! Sinnikäs on Klenkka puolustamisessaan, on tainnut joutua taistelemaan useammankin kerran.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se ressu joutunut tappelemaan. Tänään Klenkka oli rannalla, mutta Reppanaa ei näkynyt koko päivänä. Toivottavasti oli jossain piilossa.

      Poista
  8. Voi miten surullista. Toivottavasti selviävät.
    Hyvää vappua.
    Tuuppas käymään Aurinkokujalla ja osallistu arvontaan.

    VastaaPoista
  9. Pitkästä aikaa katselin tänne, enkä voi mitään että mulla valuu kyyneleet, tämä on niin perin inhimillistä, kaksi reppanaa yhdessä ovat vahvoja! Ihmeellinen ja hieno tarina. Kyllä ne pärjäävät, ne ovat tottuneet taistelemaan, sydämestäni toivon sitä:)

    VastaaPoista
  10. Voi heitä ressuja! Onneksi heillä on toisensa. Toivottavasti kumpikin toipuu ja saavat viettää kesäänsä rauhassa. Julmia ovat nuo lintujen taistelut.

    VastaaPoista
  11. Voi ei, ai tällaista elämää Reppana on saanut jälleen kokea. Tänne poikkesin tuosta uudemmasta päivityksestä, olen ihan unohtanut tsekkaukset blogistasi, nyyh <3

    VastaaPoista

Pidän kommenteista ne ovat blogin suola, mutta valitan anonyymina ei enää voi kommentoida. Syy on roskapostin.