tiistai 16. helmikuuta 2016

Jäätä veistettiin lähes vesisateessa

Eipä olisi surkeampaa keliä voinut osua tämän talvisille jääveistos kisoille.  Avajaisia oli vietetty torstaina 11.2 sateenvarjojen alla vesisateessa ja vihreällä nurmikolla.
En ollut paikalla ja lainasin tähän Heinolan kulttuuritoimiston kuvan


Osallistuja oli seitsemän joista kaksi Suomesta.
Veistoaikaa oli lauantaihin klo 11.00 saakka joten pieni kiire hankalissa olosuhteissa varmasti aiheutti veistäjille harmia.
Oheistapahtumia oli ollut enemmän kuin ennen ja tuntui kuin veistokisa olisi jäänyt tuon kaiken markkinahumun jalkoihin.
Kuvasin lauantaina pilviseen aikaan  ensimmäiset.


Voittajatyö oli Suomalaisen nuoren naisen Eeva Karhun Ilmastonmuutos.
Tänään menin suurin odotuksin sitä uudelleen kuvaamaan auringossa, mutta jo olivat ehtineet rikkoa, kuten muutamaa muutakin työtä.


 Sateenvarjon varsi oli jo poikki , niinpä tyydyin etsimään jään jännittäviä valoja ja varjoja.

Toiseksi tullut pieni poro joka katselee tähtiä


 Oli venäläisen taiteilijan työ. Tämä kuva on lauantailta ja seuraava sitten tältä päivältä.
halusin kuvata sen hieman kauempaa, ja valoa vasten. Poroparka oli menettänyt jo toisen sarvensa. :(


Kolmanneksi tullut työ sekin oli venäläisen tekemä Kalaonnesta kertova aallonharjalta kalaa tavoitteleva lokki. Tästä tykkäsin erityisesti.


Kuva on siis lauantailta. Tänään lokilta puuttui toinen siipi ja kala oli viety kokonaan.


Tuossa kuitenkin näkyy tuo oivallinen aalto ja sen liike.
Kuvaakia oli tänään paljon ja pettyneitä ihmisä samoin. Koskaan aiemmin ei kisä ole mennyt näin pian ohi, vaikka on ollut huonokin keli, kuten viime talvenakin. Nyt töitä ei aidattu eikä niillä ollut kunnollisia alustoja. Ihmisen nojailivat ja halailivat niitä ja eihän ne sitä kestä kun työstövaiheessa ei ollut kunnon pakkasia. Säällehän ei kukaan voi mitään, mutta moni asia olisi toki voitu hoitaa paremminkin.
laitan tähän linkin videoon, joka kertoo koko tapahtuman. Ja kaikki veistokset myös.

https://www.youtube.com/watch?v=TYm-8FP9Yfc

Ensi vuonna toivottavasti uudestaan ja paremmalla onnella.

Ps. Heinolan CityMarketin pihamaalla on meneillään lastentapahtuma, jossa on myös jääveistoksia
http://ess.menoinfo.fi/heinola/tapahtumat/lasten-lumi-jaapuisto/567977

torstai 11. helmikuuta 2016

Metsän turvaa ja rauhaa

Metsä toi lohtua lapsena ja siellä oli ne parhaimmat leikitkin. Metsään "pakenivat" omatkin lapseni, kun mielipaha vei voiton.
Metsä rauhoittaa. Tänään näissä todella vahvoissa ennen kokemattomissa tunnelmissa.
Ilvespolku, monesti kuljettu oli aivankuin uusi. Helmikuinen lumeton maisema, suota peittämään nouseva usva ja lähes täydellinen hiljaisuus. Leveillä pitkospuilla oli helppo seistä ja hengittää syvään tuota raikasta happirikasta tihkusateista ilmaa.


Kääntyä katsomaan puolelta toiselle, etsien yksityiskohtia ja toivoen näkevänsä ehkä jonkun metsän elävän.


Hiljaisuuden rikkoi ainoastaan metsäpuron solina. Se oli kuin musiikkia ja lähdimme etsimään tuota puroa ja sen alkulähdettä.
Kapea polun tapainen ja siinä ketun jäljet johdattivat meitä rinnettä ylös metsän keskelle. Kunnes kaunis värikäs puro tuli esiin.


Olin taas kuin mustikkametsässä ja tahdoin nähdä lisää ja paremmin ja lähempää, mutta aina ei saa mitä haluaa, ellei sitten halua kastella jalkojaan :(
Noustiin sitten yhä ylemmäs ja puro jatkui vaan. Enää ei muistettu sitä suurinta putousta lainkaan. Välillä puro katosi maan sisään, kivien koloihin piiloon ja taas löydettiin sen uomaa pienipätkä.
Eteen tuli leveä polku ja päätimme jättää puron seuraamisen toiseen kertaan.


Polku  oli jäinen ja seurasimme monien eläinten jälkiä, kiertäessämme tuota kautta takaisin lähtöpaikallemme.


Metsä oli kaunis ja värit voimakkaita. tuolla olisi viihtynyt vielä paljon pidempään, mutta taas oli aikataulu sotkemassa. Tämä oli kuin eräänlainen löytöretki taas uuteen maisemaan, uusiin tunnelmiin ja hetkiin.


Hieman pisti päätä raapimaan tämä opaste. Jos olisin ollut eksyksissä, en olisi välttämättä tiennyt kumpaan suuntaa lähtisin päästäkseni Heinolaan.