keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Askeleita

Nyt on askeleita alkanut kerääntymään, näiden keväisten päivien myötä. Koetan pitää rytmin päällä, jotta toukokuun (viimeistään) pidemmät lenkit eivät olisi liian raskaita.

Kurjet tulivat ja sen jälkeen monet muutkin linnut. Tuntuu, että taas kaikki tulee yhdellä rytinällä. Lumikin katosi parissa päivässä. Toki sitä varjopaikoista vielä löytyykin, jos ikävä tulee


Mustarastaat ilmestyivät tiistaina. Eipä mökillä olekkaan aiemmin niin montaa mustista ollutkaan.


Viisi nälkäistä muuttajaa etsi ruokaa lintulautojen alta. Reilusti laitettiin evästä jotta voimistuvat ja jäävät kenties taas pesimäänkin.


Kymijoelle tuli tällainen kaunotar? Hyvin tuttavallinen ja peloton . Kanadanhanhi, sellainen värimuunnos.


Paikalla ovat myös kottaraiset, peipot, punarinnat, rastaat, lokit, sotkat ym.ym...
Joten askeleita saa latoa riviin reippaasti ja tarkkana olla jotta jotain jäisi kameran muistikortillekkin.
Nautitaan keväästä, parhaasta vuodenajasta, jolloin joka päivä on edessä jotain uutta.

perjantai 25. maaliskuuta 2016

Hauskaa Pääsiäistä


Terveiset Maailmanrumin noita 2016 kilpailusta. En sijoittunut sadan parhaan joukkoon, mutta parhaani yritin. Otin irtoripsetkin ja värjäsin hiukset muodikkaiksi. Hampaiden valkaisu hieman epäonnistui, kun ne katosivat kokonaan, mutta enköhän ensi vuodeksi saa tekarit.
Nyt on aikaa rentoutua ja viettää pääsiäistä täällä Tiitsan luona. Häneltä myös kaikille mukavien pääsiäispäivien toivotukset. Muistakaa ulkoilla. :)
Terv Miinuska



sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Keväistä, niin keväistä.

Toivottavasti kaikilla on ollut tänään upea kevätpäivä. Minulla ainakin oli.
Aamusta piti lähtemäni, olin kyllä ajoissa ylhäällä, mutta selkä oli sitä mieltä, ettei ihan heti halunnut oieta kävelykuntoon. Oottelin siinä hetken ja toisenkin ja kymmenen maissa vasta pääsin liikkeelle.
Kyllä oli mahtava keli.
Heti kun pääsin pois katujen "vallasta" nousin hangelle ja vaeltelin niillä pitkin ja poikin. Oli niin helppoa liikkua, hanki kantoi, eikä tarvinnut varoa liukastumista.
Kymen yläjuoksulle olin suunnistamassa katsomaan keväisiä pälviä ja sulia.
Ruotsalainen on vielä hyvässä jäässä, mutta en siltikään mennyt tuonne kävelemään. ;)
Metsän reunasta pitäisi hieman erottua laivaväylän sula, joka olikin melkoisen leveä, eli jäitä on Kymeä pitkin lipunut viimepäivinä.


Tähtisillan kohdalla taivaan sinisyys oli huikeaa


Tuosta vain vähän matkaa alaspäin olikin kevättä enemmän näkyvillä.


Sula alue laajenee kokoajan. Hotellin luota alkaa jo täysin sula kymijoki virtaamaan.


Minä käännynkin takaisin hangille ja puikkelehdin puiden lomassa sielläkin minne ei lumettomana aikana tule mentyä. Nyt ovat risut nätisti lumen alla, (vaikkei sitä paljoa olekkaan).
Viherpeippoja oli runsaasti lepissä ja kovin keväisiä olivat nekin tunnelmat.


Neljä tuntia nautintoa, melkoinen hiki, mutta huomenna uudestaan, jonnekkin päin missä saa kulkea hankia pitkin. Mukavaa palmusunnuntain iltaa.

lauantai 12. maaliskuuta 2016

Oravainen

Se kiertelee ja kaartelee, ensin kauempana puiden juurella. Poukkoilee kivien ja risukasojen taakse, josta varoen kurkistelee. Kuuntelee ja pysähtelee useasti, on selkeästi varuillaan.
Vihdoin se yrittää juosta tai oikeammin loikkia pienen aukion yli, mutta pakenee takaisin.
Katselemme sitä hiljalleen jutellen. Yhtäkkiä se onkin aukiolla ja pysähtyy hetkeksi katsomaan meihin.


Ollaan kait riittävän vaarattomia, koska se hyppelee pari kierrosta vielä ja lähestyy koko ajan. Ruokapaikka houkuttaa.


Epäilevä katse ja valmiina syöksymään pakoon. Varotaan katsomasta sitä suoraan, tämä on ihan toisenlainen kuin mökin tutut oravat jotka saattavat juosta jaloissa kuin kissanpennut.
Pian se rauhoittuu ja löytää pähkinän maasta, nyt saan jo hieman liikkuakkin ja pääsen parempaan kuvakulmaan.


Enää ei niin paljoa pelota, kun ruoka vie huomion ja voin hiljaa kulkea aivan läheltä ohitse ja varoitella mahdollisesta haukasta. Toivottavasti tapaamme uudelleen.
Koska bloggeri pakkailee kuvia haluamallaan tavalla niin kokeileppa klikata kuvat isommiksi, jos vain muuten onnistuu, saattaa auttaa parempaan lopputulokseen.

keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

Maaliskuun alun pohdintoja

Kevät tuntuu harppivan kukonaskelin eteenpäin. Tekisi mieli jarruttaa,sillä tuo vuoden kenties paras aika menee niin pian ohitse. Enkä ole valmistautunut sitä ihan vielä vastaanottamaan.
 Vastahan talvilintummekin ovat ilmestyneet ruokinnoille ja pian on jo muuttolinnutkin täällä.

Aikaa on vietetty kevään retkien ja kuvausten suunnittelussa ja vanhojen kuvien arkistoinnissa. Haaveissa muutama retki läheisempiin luonnonpuistoihin joissa on pitänyt jo monena vuonna käydä ja aina ne jää. Lukuisat laavut kutsuvat erämaalampien rannoilla. Toivon tästä todella hyvää kevättä ja kesää.
Nyt ensin isompien lintujen muuttojen seuraaminen, siinä se kevät sitten vierähtää niin ettei edes huomaa.
Milloinkas sitä taas mikäkin lintu onkaan ilmestynyt. Vesilinnut menevät nopeasti tästä ohi, hetken vaan viivähtävät, koska pohjoisempanakin on sulaa vettä. Kuvaamaan olisi mukava ehtiä.

Meidän ihanaiset sorsamme hajaantuvat ympäriinsä omille pesäpaikoilleen.



No, nyt on saatu nauttia taas annos aurinkoa ja ulkona onkin mennyt päivittäin useampi tunti. Kyllä sen huomaa piristyneessä olotilassa ja hyvin nukutuissa öissä.
Puukiipijä touhuaa jälleen mökillä ja näkyy sillä olevan kaverikin. Aika näyttää pesivätkö jälleen.


Punatulkkuja on tullut koko ajan lisää ja niiden laulu tuntuu kuuluvan joka puolella.


Keltasirkkujen parvi pyrähtelee yhä ruokapaikalta toiselle auringon mukaan.


On talitiaista ja sinitiaista, viherpeippoa ja käpytikkaa. On närhiäkin useampi ja jonkun puun latvassa nuokkuu kanahaukka. Niin ja harmaapäätikkakin, olin ihan unohtaa, kun siitä ei vielä tälle keväälle ole kuvaakaan.
Elämää siis riittää ja seuraamista.
Paljon olen myös jo tutkinut reittejä ja paikkoja alkukesän korento ja perhosretkiksi. Tästä blogista saattaa tulla sitten ihan retkijuttujen blogi :) Mikäli vaan kaikki onnistuu. Tuskin haittaa ketään, sillä kuvat alkaisivat yksinään olla jo vanhan toistoa.

Tähän lopuksi tämänpäiväinen kaveri joka ei turhista hätkähdä kuusitiainen. Melkien olisi voinut makrolla mennä kuvaamaan :)


Mukavia keväänodotus tunnelmia, vaikka sää nyt sateisemmaksi muuttuisikin, niin kevättä se vaan tekee. Kevät on niin oikullinen.
Palaillaan taas.