tiistai 27. syyskuuta 2016

Syystunnelmia.

Viime yö taisi olla viileä, mutta aamupäivän aurinko lupaili hyvää.. Ennusteet lupaavat jatkossa sateita, joten ulos pitää ehtiä.
Lähdin jalkaisin liikkeelle ja mielessä siinteli jonkinlaiset linnut. Räksäparvia on ollut liikkeellä ja tykkään kuvata niitä, jos vaan yhteistyön saan sujumaan.
Löytyihän se parvi ja pakeni oitis hieman kauemmas kun saavuin. vanhastaan jo tiesin, että takaisin tulevat kun odottelen jonkinaikaa paikallani ja tulihan ne... paetakseen jälleen hälisevää juoksijajoukkoa.
Siis uusi odotus paremmalla onnella.


Ehkä noin satapäinen äänekäs parvi säntäili sinnetänne. Siellä oli räkättejä ja punakylkirastaita sekaisin. Sitä helinää oli mukava kuunnella.


marja napattiin nokkaan ja katseltiin, että ehdin kuvan ottaa ;)


Minulla oli hieman hankaluuksia kameran kanssa. Se ei oikein halunnut tarkentaa, jotensäätelin sitä puoleen jos toiseenkin.
Lopulta kyllästyin ja lähdin katselemaan jotakin muuta, minkä kanssa "tappelisin".

Kauempaa järvenselältä oli nousemassa melkoinen sumupilvi melkoista vauhtia.


Se llevittäytyi ensin läheisille saarille ja suuntasi sitten kohti kaupunkia.


Peitti osan Tähtisiltaa, aivan kuin olisi katkaissut sen ja ohjaisi liikenteen suoraan jokeen :)


Enää en pysynyt usvan perässä ja sain vain katsella sen matkaa eteenpäin. Hornetit jylisivät taivaalla ja oli ihan epätodellinen tunnelma. Taitaa se olla syksy.

torstai 1. syyskuuta 2016

Syksy jo saa....

Susu Petal "herätteli" tuolla facen puolella uinunetta bloginpitäjää. Kiitos tästä kuuluu hänelle.
Mulle on sanottu, että jos selitys on enemmän kuin kolme sanaa, se ei ole totta. Ei siis pitkiä selityksiä.
Oli vaan sellainen kesä, etten kokenut saaneeni aikaseksi mitään julkaistavaa. Kuvasin kyllä, mutta niitä yksiä ja samoja kuvia joita joka vuosi. Koin tarvetta uudistua.



No, en minä tästä miksikään uudistu, Samanlainen polkujen tallaaja olen ja pysyn niin kauan kuin koivet kantaa. :)


Katselen ja kuvailen sitä mitä eteen sattuu.


Voin sotkea joskus jotain muutakin mukaan kuin luontoa... ei sitä koskaan tiedä ;)


Kunhan hirvikärpäset hieman edes antavat tilaa niin metsäretkillekkin taas lähden, nyt sinne sekaan en mene.

Aurinko paistaa ulkona jaon lämmintä syksy alkaa hienosti ja se on minulle aina ollut aktiivista aikaa. Keskikesä ei sitten ollenkaan.

Olen palannut. :)