maanantai 11. kesäkuuta 2012

Härkälintujen perheonnea

Voi ei, arvatkaa vaan kuka on taas täpinöissään =DDD Kotimatkalta jälleen.





Pesässä oli vielä kaksi kuoriutumatonta munaa. En uskaltanut olla pitkään kuvaamassa, että emo pääsisi takaisin pesälle.

Ilman jalustaa ja aika paljon jouduin leikkaamaan, mutta selvän saanee.

24 kommenttia:

  1. Kukahan se on onnen-tyttö;)
    Sinulle tarjoillaan nyt oikein toinen toistaan hienompia luontoelämyksiä.
    Isäkö se noita pienokaisia selässään kuljettaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä nämä ovat hienoja hetkiä. En ole varma kumpi, mutta molemmat kuitenkin hautoo. Uskoisin, että emo kantaa poikasia selässään.

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kiitos, tosiaan ihnaa, että ainakin nämä näyttää onnistuneen. Kaksi muuta pesää ovat vielä haudontavaiheessa, mutta varmasti sielläkin tapahtuu näinä päivinä.

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Mymskä, nämä ovat Heinäsaaren rannasta, mutta kyllä se vakiopesäkin on vielä ihan kunnossa ja lähipäivinä sieltäkin varmaan poikaset ilmestyy.

      Poista
  4. Onnea, kuvaajalle ja linnuille ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, onnea nuo linnut todella tarvitsee, mikään ei ole vielä varmaa. Maailma on vaarallinen paikka pienille.

      Poista
  5. Voi sentään miten hellyttävät raitapääpoikaset! Toivottavasti jäljellä olevatkin kuoriutuvat pian jottei emo jätä niitä näiden jo syntyneiden takia, olen aina luullut, että ne aukeavat samana päivänä kaikki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiköhän emot huolehdi pesästä, ainakin niillä oli selkeästi huoli ja halu päästä pesälle takaisin. Eikä nuokaan poikaset vielä pärjää ilman pesää. Voi olla että huomenna siellä on jo neloset. :)

      Poista
  6. Voi tuutelis sentään, kyllä sinua nyt onni potkii:))
    Kumpahan nyt muistaisivat vielä hautoa ne loputkin!! Ihania raitapäitä:DDDDDD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarttee varmaan lototakkin, tällä tuurilla.:DD Kyllä ne huolehtivat loputkin. Pesästä emo lähtikin ja sinne tosiaan oli koko ajan halu päästä. Minä vaan olin häiriötekijä.

      Poista
  7. Kaunista perheonnea olet tallentanut ;) Hyviä kuvia ovat, ei jalustaa jaksaa mukana kantaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kuljettanut yksijalkaista mukanani jatkuvasti, auttaa sekin jotain. Tietenkin juuri tänään jätin repun kotiin, joten ei sitäkään jalustaa. Herttaisia olivat, linnuista oikein huokui huolenpito ja ilo onnistuneesta pesinnästä. Se ei läheskään aina onnistu.

      Poista
  8. Ihanaa, ei tuo olekaan mikään tavallinen näky, härkälintu on 'äänekäs' mutta kuitenkin aranpuoleinen olija.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei todellakaan mikään jokapäiväinen edes näin poikasaikaan. Arka, mutta niin sympaattinen ja aika nopeasti oppii "luottamaan" kuvaajaan, kunhan ei turhia hillu ja heilu.

      Poista
  9. Vastaukset
    1. Toivottavasti edes joku saa jatkaa elämäänsä aikuiseksi.

      Poista
  10. ka veslintuja, ja vielä koko perhe lähikuvassa :) Hienoa Tiitsa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ari, arvaa vaan alkoiko tekemään mieli pitempää putkea :)

      Poista
  11. Terveisiä suuri tarina ...   Tiivistelmä teksti ja Heijastus

    VastaaPoista
  12. Voi että, näistä mie tykkään!
    Ihan kun noilla vanhemmilla olisi hellät katseet kun seuraavat tätä jälkikasvuaan.
    Onnea hienoista kuvista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan samaa ajattelin minäkin ja miksi ei olisikin, mitä me oikeastaan tiedämme lintujen sielunelämästä. Hellyyttä oli monissa eleissä kun vanhemmat pienokaista ohjailivat, hän kun nyt oli vielä hieman kömpelö =DDD Kiitos Vikki.

      Poista

Pidän kommenteista ne ovat blogin suola, mutta valitan anonyymina ei enää voi kommentoida. Syy on roskapostin.