tiistai 15. tammikuuta 2013

Runsain määrin raitista ilmaa


Raitis muutaman pakkasasteen ulkoiluilma oli se suurin saalis tältä päivältä.  Hyvää se teki. :)
Syy miksi lähdin juuri tänään talsimaan, oli koskikara ja tiklit joita oli nähty tuolla peräkylillä, vaan eipä siellä sitten ollut kuin variksia.
Kulutin aikaa melkoisesti siihen, kun etsin laukusta pudonnutta yksijalkaista Manrottoani. Hieman siinä fiiliksetkin kärsi. 
Minulle iskee aina huono omatunto, jos ja kun jotain kadotan. Korvissa soi  mummon sanat
" Huolimattoman tavara katoaa. "
Ei löytynyt, varmaan joku korjannut talteen, koska ihan kävelytielle se on pudonnut. Katsotaan kuuluuko perästä.
No, asiaan.


Kotimatkalla löysin erään autiotalon nurkalta ruokintapaikan. Vanhan syreenipensaan suojissa oli parikin lintulautaa ja valtava kuhina. Vihervarpusia, urpiaisia ja pikkuvarpusia, kait koko kulmakunnan linnut samassa puskassa.
Oli jo melkoisen hämärää, mutta kokeilin kuitenkin.
Helpommin sanottu kuin tehty. Puskasta ei meinannut löytyä sellaista rakoa mistä olisi jonkun tirpan saanut kuvattua, tai sitten kuvat meni vain sotkuksi pimeyden takia.
Muutama edes vähän parempi  kuitenkin tulkoon julki.



Seuraava on mukana lähinnä noiden urpiaisen kynsien vuoksi..




Vihervarpusia sain nyt kuvattua läheltä, kun sitä tuolla aiemmin valittelin, vaan eipä taas ollut järki kotona kuvatessa. Linnut olivat lintulaudalla jossa oli leveä katto ja pää luonnolliseti katon alla.
kamera automaattitarkennuksella, kuten yleensä tälläisessä tilanteessa... mihis se tarkentaa, no siihen lintulaudan kattoon joka on lähinnä kameraa :(
Yksi  pääsi seulan läpi. Tämäkin kait siksi, kun oli kääntänyt päänsä sopivasti ulos.


No, huomenna sataa lunta ja sitten paistaa aurinko kolme päivää... lupaa ilmatieteenlaitos, tai ainakin lupasi ;)

32 kommenttia:

  1. Urpiainen ja viherpeippo ovat hauskan värisiä! Oletko kokeillut tirppojen kuvaamista jatkuvalla tarkennuksella ja sarjakuvauksella? Jatkuva tarkennus avittaa ainakin vähäisen jos linnut liikkuvat tauotta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ääähh kiireesti korjaamaan, eihän tuo ole viherpeippo vaan vihervarpunen.
      Joo olen, sarjana kuvaankin koko ajan, mutta myös jatkuvalla tarkennuksella tulee sama juttu, jos joku kohde on sitä tirppaa lähempänä. Noissa urpiaisissa löysin aina sellaisen rakosen josta sai kuvattua :) Manuaalitarkennusta ei kannata edes yrittää ainakaan näiden tirppojen kanssa.:) Jos tuo sääennuste pitää paikkansa ja vaikkei pitäiskään menen kyllä loppuviikolle tuonne uudestaan ja kokeilen sitä jatkuvaa tarkennusta taas vaihteeksi :) Kiitos Wiltteri.

      Poista
    2. Entäs jos käyttää lukittua tarkennusta tirppaan ja tähtäilee niin maan perusteellisesti...! :)

      Poista
    3. Hyvä idea. Jos vaan ehtii, ennenkuin se tirppa katoaa=DD
      Tuossa lintulaudalla kuvaamisessakaan ei olisi ollut mitään häikkää JOS olisi aivot olleet matkassa ja huomannut sen katon sekä kuvannut hieman alempaa :)

      Poista
  2. Työpaikalla on ruokinta, jolla käyviä lintuja voi seurata ikkunasta. Muutamana päivänä olen nähnyt siinä pari urpiaista pikkuvarpusten ja tiaisten seurassa. Urpiaiset käyvät ruokinnalla vain aamuhämärissä ja ovat silloin rohkeampia, kuin tiaiset, jotka suhtautuvat epäilevästi ikkunan takana seisovaan ihmiseen. En olekaan noihin varpaisiin huomannut kiinnittää huomiota.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieno juttu tuo työpaikka ruokailu linnuillekkin :) Linnut ovat mukavia seurattavia työpäivän lomassa.

      Poista
  3. Pensaissa olevien lintujen kuvaaminen on aikalailla arpapeliä! Aina niitä risuja on edessä. Harmittaa varmasti se monopodin tippuminen! Koskikara ja tiklit odotuttavat toista reissua, mutta saithan kuvia näistä muista tipuista! Tuo punabaskeri on niin söpö! :) Menet uudestaan samaan paikkaan sitten kun aurinko paistaa! Jos löytyy vielä Manfrotto ja ne tiputkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei minua sinänsä risut haittaa, jos joku rakonen löytyy mistä pääsee kuvaamaan. Sehän on linnun ominaista elinympäristöä. Harvemmin lähdenkään jonkun huomion perään, koska melkein se on vesiperä. Parempi vaan seikkailla ja kuvata eteen tulevaa. =DD
      Auringon paisteella pitää tosiaan katsella uudestaan.

      Poista
  4. Onpas kunnon kynnet urpiaisella! Hieno kuvasaalis ilman karojakin.
    Ps. varma havainto urpiaisesta täälläkin, ovat jo pihapiirissä... ans kattoo nyt!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös olekkin, luulisi olevan hankalat, mutta kait ne on tarkoitukseensa sopivat =D
      Hienoa, että urpiaiset ovat sielläkin, nyt vaan kuvaamaan. Onneksi se ei ole ihan niin vilkas kuin vihervarpunen =DD
      Kiitos Minttuli

      Poista
  5. Hyvästit voit varmaan jalustallesi sanoa sanoo pessimisti täältä. ;((
    Kuinka pieni sinun jalustasi on (oli) Minun yksijlakani ei voi pudota vahingossa niin etten sitä huomaisi.
    Sinulla ei ollut yhtähyvä tsäkä kuin Liisalla kameransa kanssa.

    No, sait kuitenkin ihan käypiä tirppakuvia taas!


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin vähän luulen minäkin, koska kauaa se ei ehtinyt maassa olemaan. Jonkun matkaan lähti. Onhan se mahdollista että on vienyt poliisille.
      Tuo oli pieni, koottuna sellaisen 40cm, eikä painanut juuri mitään. Sain sen pojalta eikä ollut kalliskaan (onneksi) jotain 30 paikkeilla. Se oli kätevä noitten tirppojen kuvaamisessa.
      Liisa tuli mieleen kun kävelin ja etsin =DD

      Poista
  6. No, voi harmi tuon yksjalkasen kanssa. Komeat kynnet urpiaisella ja somasti vihervarpunen käänsi päätään kuvaajalle:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmihan se on, mutta minkäs teet. Oma vika.

      Poista
  7. Voi harmitus sitä jalustaa, mutta kuvasaaliisi on loistava siitä huolimatta.
    Toivon sen jalustan löytyvän!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Betunia, joskus tapahtuu ihmeitä. Hukkasin kerran metsäpolulle objektiivin suojuksen, enkä löytänyt itse. Muutaman viikon päästä menin samalle laavulle ja suojus oli nätisti penkillä.
      Piti tuoheen kirjoittaa kiitos viesti :)

      Poista
  8. Hieno retkihän tämä oli lukuunottamatta kadottamaasi. Toivottavasti se löytyy löytötavaratoimistosta!
    Tuo urpiainen osaa sitten olla viehättävä, kynnet ovat kyllä melkoisen edustavat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan mukava, ilma oli hyvä ja ei ollut liukasta joten käveleminen oli nautinto. Liki kuusituntia vietin ulkona =DD kilometrejäkin tuli jonkin verran.
      Urpiainen kyllä vei sydämen ja lääkitsi hyvin pettymyksiä. Toivotaan, että joku on sen sinne vienyt.

      Poista
  9. Vastaukset
    1. Sitä ne ovat, kauniita ja sellaisia hiljaisen ja ujon oloisia... suloisia.

      Poista
  10. Jokusen urpiaisen olen tälle talvelle kuvannut, nekin ovat niin vikkeliä, oletpa kuitenkin saanut. Noita vihervarpusia ei täällä näy talvisin, en ole ainakaan kuullut, mutta ainahan niitä jokin saattaa eksyä.

    Täällä on majaillut tuossa aika lähellä pari lapinpöllöä, mutta sen verran kaukana etten kuitenkaan ole kävellen lähtenyt jahtaamaan (laiska).
    Taviokuurnia ja tosi isoja tilhi parvia Oulun lähellä olen myös kuullut olevan, tilhiäkin tuhansia, tämä tieto joku aika sitten Kalevassa.

    Kävinpä kuitenkin koiraa tänään ulkoiluttamassa tuolla merenrannan ruovikossa, kuuntelin ja katselin sillä silmällä, josko viiksitimaleja näkyisi. Viime vuonna vastarannalla, Oulun puolella, niitä kuvasivat. Enpä tehnyt minkäänlaista havaintoa mistään linnuista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katsoin tosiaan Tiirasta tossa aiemmin, että Oulussa on nähty 300-400 tilheä ja Pyhäjoella olikos se nyt 300 urpiaista.
      Taitavat vaeltajat olla matkalla takaisin sinne pohjoiseen. :)
      Lapinpöllö olisi hieno saada kuviin, mutta kyllä se melkoista onnenkauppaa on lähteä etsimään.
      Viiksitimali taitaa olla sielläkin harvinaisuus. Pitääkin tutkia hieman enemmän tietoa linnusta.
      Noista vihervarpusista vielä, täälläkään ei niitä ole ollut liiemmin, mutta nyt ruokinta paikoilla varsinkin tavattu muutamia kymmeniä.

      Poista
  11. Mahtavat kynnet tuolla urpiaisella:) Toivottavasti joku fiksu tietää kelle pudottamasi jalusta kuuluu!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan varmasti siinä liikkuneet myös näkivät minut ja kameran menivät sitten kumpaan suuntaan tahansa. Eriasia on tajuaako sen kameranjalustaksi =D

      Poista
  12. Kauniita nuo urpiaiset ja vihervarpusetkin. Toivottavasti tuo kadottamasi jalka löytyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauniita ne ovat, vai liekö rumaa lintua onkaan, riippuneen katsojasta. :)
      Toivotaan että löytyy,kyselin tänään poliisin löytötavaratoimistolta, vielä ei ollut tullu ja ottivat tiedot ylös, että soittavat jos joku tuo.
      Kiitos Vanilja.

      Poista
  13. Olet huisin taitava lintujen kuvaaja. Kuvat niin ilmeikkäitä ja hyviä. Minua harmittaa, että lintulautani on sen veraan etäällä ikkunasta, ettei edes siten saa kuvattua. Yritystä minulla on.
    Urpiaiset vierailevat vasta keväällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos aimarii, kyllä se vielä onnistuu siitä lintulaudaltakin. Jatka vaan yrittämistä. Taviokuurnat ja tilhet ovat jo matkanneet takaisin sinne pohjoiseen. Täällä ovat nyt tiklit ja urpiaiset, kohta nekin lähtevät sinne ylös. Pianhan se jo taas on kevät... ihan liiankin pian ;)

      Poista
  14. Harmillinen katoamistapaus!
    Mutta.. näitä lintukuviasi voi vain ihailla! <3

    Hyvää viikonlopun alkua! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmittaahan tuo, mutta ehkä opin taas jotain siitäkin. Onneksi ei ollut rahallisesti suuri menetys.
      Kiitos Kaisa ja hyvää viikonloppua sinulle myös.

      Poista

Pidän kommenteista ne ovat blogin suola, mutta valitan anonyymina ei enää voi kommentoida. Syy on roskapostin.