lauantai 10. elokuuta 2013

Monta tuntia, monta askelta...

Eipä tänäänkään sää suosinut kuin hetkittäin, mutta muutama tunti vierähti kuitenkin maitsun rantoja tutkiessa.
Syksyn saapuminen siellä osittain jo näkyy, mutta hiostavan lämmintä ja hiljaista. Eipä juuri korentojakaan näkynyt.
Jotain kuitenkin sieltä vakiopaikaltamme löytyi. Miksiköhän sitä tarvitsee aina lähteä kauemmas, kun olisi vaan paikallaan niin näkisi enemmän. :(

Punasyyskorento... olettaisin, oli ehkä toiseksi yleisin niistä jotka johonkin istahtivat. Tämä lienee naaras. Niin ja klikkaamalla kuvaa kerran näet paremmin ;)



ja tämä sitten uros

Ehdottomasti yleisin oli sirokeijukorento (jos tämä nyt sellainen on). Näiden tunnistaminen tuntuu yhä työläältä, kun kuviin ei tunnu saavan niitä tunnistamismerkkejä millään. Värit taas on valosta riippuen joka kuvassa erilaiset.

18 kommenttia:

  1. Kyllä ovatkin söpösiä kun suurentaa:-) Ihmettelen vaan että miten tunnistat sukupuolet eroon??
    Odotetaan jos huomenissa paistaisi:-DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No enpä kyllä aina tunnistakkaan, vaikka kuinka noita oppaita selaan, usein jää jokin tarkeä seikka huomaamatta, kuten näissäkin kuvissa kävi. Nuo molemmat punasyyskorennot ovat koiraita :( vain eri kehitysasteella. Tuo perälisäke sen paljastaa, mutta en huomannut sitä heti. Kiitos Hilkka.

      Poista
  2. Ylin kuva on ihan huikea, tekisi ihan mieli sanoa että sillä on kasvot!
    Ei voi taas muuta kun sanoa että merkillisen kiinnostava siivekäs!
    Tuntuu muuten niin lohdulliselta kun kerrot tunnistamisen vaikeudesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan sillä kasvot ja se hymyileekin silleen hiukkaironisesti =DD Todella merkillinen ja erittäin kiinnostava siivekäs, mutta ennekaikkea haastava =DD Kiitos Vikki

      Poista
  3. Jälleen niin hienoja kuvia, samoin kuin eiliset! Sekavaa säätä on nyt, Vantaalla paistoi aurinko ja täällä kotimaisemissa vettä on tullut ja paljon.
    Hyvää sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minttuli, vaihtelevaa on ollut sään suhteen. Pieniä hyvin paikallisia kuuroja ja auringonpaistetta.

      Poista
  4. Nämä korennot ovat kyllä äärettömän kiinnostavia. Kuvia katselemalla voi tutkia niiden kauneutta paremminkin kuin luonnossa. Onpa niitä monen lajisia! Olen huomannut saman, että omallakin pihalla paikallaan pysymällä saattaa nähdä enemmän kuin paikasta toiseen juoksemalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Korentojen kiinnostavuus tuntuu kasvavan koko ajan ja luonnossa niitä on vaikeampi tutkia tarkemmin ilman pyydystämistä, joten mieluusti koetan kuvata ja niin, että korento on vapaa omassa elementissään, eikä pyydystettynä kuvattavaksi. Eriasia sitten ne kuvat joita otetaan ihan oppaita varten ja korentoja vahingoittamatta. Kiitos Häivähdys
      Ps tällä hetkellä Suomessa on tavattu 60 korentolajia.

      Poista
  5. Loistavat korentokuvat jälleen. Korento näyttää varsinkin ensimmäisessä kuvassa vähän väsähtäneeltä. Päiväunien paikkako siivekkäällä:) Sinulla on hyvät bongauspaikat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos JPK. Väsähtänyt varmaankin, olen ollut huomaavinnani, että korennot ovat tosiaan laiskempia keskipäivän kuumimpaan aikaan ja hakeutuvat suojaan polttavalta auringolta. Olen onnistunut hyvien vihjeiden avulla löytämään ihan mukavat ja erilaiset seurantapaikat. ;)

      Poista
  6. Hienoja ovat kuvasi, kuten aina!

    VastaaPoista
  7. Varmaan korentoihin sopii vanha sanonta, ei kannata lähteä merta edemmäksi kalaan. No, joka tapauksessa hyvä kuvasaalis tämkin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, korentoja tapaa hyvinkin "epäkorentomaisista" paikoista. Kiitos Pasi

      Poista
  8. Pitäisin molempia punasyyskorentoja koiraina. Perälisäkkeet ovat molemmilla samannäköiset, naaraalla näkyisi lisäksi ulkoneva sukuaukon suojus. Kolmannessa kuvassa on sirokeijukorentonaaras, tuntomerkit löytyvät vaikka keskiruumiin piste näkyy huonosti tästä kuvakulmasta.

    Sää ei täälläkään suosinut korentoja, mutta syyskorennot ovat lisääntyneet viime päivinä selvästi.

    Onnittelut vähän jälkikäteen, kun olet saanut sivullesi satatuhatta kävijää. Minulla raja taitaa mennä rikki lähipäivinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpäs onkin, en taas kiinnittänyt tarpeeksi huomiota ttuohon perälisäkkeeseen, vaan tuijotin väriä :( Kiitos sakari korjauksesta.
      Tuota sirokorentonaarasta kyttäsin kuviin eilen ja toivoin sellaista valoa, että sen värit tulisivat oikein esiin, melko hyvin uskon onnistuneeni...;)
      Syyskorennot tosiaan tuntuvat lisääntyvän nyt päivittäin, mutta missä on elokorennot?
      Kiitos tuosta kävijähuomiostakin, en olekkaan itse huomannut ja kiitos onnitteluista.

      Poista
  9. Aivan mahtavat kuvat , miten kauniita ne ovatkaan kun saa katsoa näin läheltä.
    Olet taitava ja intoa näkyy riittävän,se hyvä meille seuraajille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauniita ne ovat, kuin koruja. Into senkuin kasvaa, mitä enemmän kuvaustaito kehittyy ja mitä syvemmälle korentojen elämään tutustuu. Niiden aika on vain niin lyhyt. Kiitos Emileitha/Tarja

      Poista

Pidän kommenteista ne ovat blogin suola, mutta valitan anonyymina ei enää voi kommentoida. Syy on roskapostin.